5 Mooses 15
Eräs uskonnollisten liikkeiden myynti artikkeleista on anteeksianto, vaikka useimmiten tämä anteeksianto on ennemminkin syyllistämistä kuin mitään muuta. Syyllistämistä siksi että ilman kokemusta syyllisyydestä ihmiselle on hieman vaikea tarjota anteeksiantoa, syytön taikka henkilö joka ei koe itseään vastuulliseksi kun tuskin kaipaa anteeksiantoa.
Tämän kertainen syyllistäminen ja anteeksianto eivät kuitenkaan ole tätä normaalia tunteisiin vetoavaa kiristämistä johon niin usein törmää, vaan sen sijaan tässä on kyse puhtaasti taloudellisesta hyödystä.
Kysymys on siis velan anteeksi antamisesta ja tietyssä määrin myös anteliaisuudesta.
Yksinkertaisesti esitettynä tämän kappaleen anteeksianto koskee velkaa ja sitä että joka seitsemän vuosi velkojan tulee antaa velalliselle anteeksi tämän velka. Voin sanoa että mikäli tämä toimisi oikeasti ja asuntolainan voisi saada anteeksi seitsemän vuoden jälkeen ei minulla henkilökohtaisesti olisi mitään sitä vastaan. Tämä anteeksi anto on kuitenkin sivu seikka, eikä siitä itsestään sen enempää.
Hyvä ajatus, huono toteutus...vähän niin kuin muutkin hyvät ajatukset joita Raamattu pitää sisällään.
Mielenkiintoiseksi tämän kappaleen kohdalla nousee kaksi erillistä kohtaa joista voi päätellä muutaman täysin sanomattoman asian.
Ensin jakeissa 4 ja 5 ilmaistaan että köyhiä ei tosi uskovien keskuudessa tulisi olla koska Jumala siunaa anteliaasti niitä jotka häntä tottelevat, jonka jälkeen jakeessa 11 esitetään että köyhyydestä ei tule olemaan pulaa.
Tämä saattaa joidenkin mielestä näyttää jopa suoranaiselta ristiriidalta, mutta jos tämä potentiaalinen ristiriita jätetään huomioimatta niin tämä nostaa esiin muutamia muitakin ajatuksia.
Yksi näistä mielenkiintoisimmista seikoista on se että kun eri sosiaaliluokissa on tehty uskonnollisuudesta ja anteliaisuudesta kyselyjä, mitä heikommassa asemassa joku on sitä todennäköisimmin kyseessä on uskonnollinen henkilö ja sitä enemmän tämä lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen verrattaessa tuloihin.
Jotakin mikä vaikuttaa täysin ristiriitaiselta verrattaessa edellä mainittuihin jakeisiin, joiden puitteissa voisi olettaa että uskonnolliset henkilöt ovat sekä varakkaita että anteliaita, tai ainakin sellaiset uskonnolliset henkilöt jotka noudattavat Jumalan määräyksiä ovat.
Tarkoittako tämä siis sitä että ainutkaan köyhä ihminen ei voi olla tosi uskova ja niinpä kaikki huonotuloiset rikkovat Jumalan lakia ja joutuvat kuoltuaan helvettiin??
Toinen varsin eriskummallinen seikka on tämä julistus siitä että köyhiä tulee aina olemaan. Tämän ollessa käytännössä ennustus kyseisen Jumalan osalta jolloin köyhyys on välttämätön ilmiö taikka muutoin tämä Jumala on väärässä, samalla tämä viittaa siihen että ihmiset tulevat aina rikkomaan Jumalan käskyjä sillä muutoinhan köyhyyttä ei olisi.
Voinko uskonnottomat ja köyhyydestä kärsivät silloin syyttää tätä jumaluutta omasta uskonnottomuudestaan ja köyhyydestään, koska tämä jumalallinen julistus toteutuessaan vaatii molempia. Näin ollen tämä tila on suunnitelmallinen eikä sattumaa taikka huonoja seurauksia.
Käytännössä tämä Jumala on siis luonut tilanteen jossa köyhiä ihmisiä on olemassa, jotta kunnolliset uskonnolliset henkilöt voivat lahjoittaa näille omaisuuttaan.
Tämä on toki minun henkilökohtainen tulkintani ja kukin saanee ottaa sen vastaan siten kuin se kenellekin sopii, enhän minä koskaan menisi väittämään että oma tulkintani olisi kyseenalaistamattomasti paras..... vaikka täytyykin sanoa että se on ehkä kaikkein huvittavin johon olen törmännyt.
Koska velka on aina velka ja sen voi maksaa monella tapaa, vaihtuu tässä aiheessa velkominen orjatyövoimaan johon tämä seitsemän vuoden sääntö myös liittyy........tietynlaisella porsaanreiällä.
Tämä sikäli että vaikka muun maalaisia saakin orjuuttaa loputtomasti oman maan kansalaisia voi orjuuttaa ainoastaan seitsemän vuotta jos tämä on mies, naisia kun voi kohdella niin kuin muukalaisia, paitsi siinä tapauksessa että tällä on vaimo jota hän ei halua jättää.
Tämä vaimo kun ei vapaudu seitsemän vuoden kuluttua vaan jää edelleen orjuuteen, niin tämän orjana ollut mies voi pyytää jäädä vaimonsa luokse jolloin tällä orjan omistajalla on oikeus lävistää kyseisen henkilön korva ja orjuuttaa myös tämä loppuiäkseen.
Joten tämä kappale näyttää pitäytyvän myös taloudellisessa orjan pidossa jossa ohjeena toimii.
Naita orjasi, saat pitää tämän ikuisesti.
Ja minä kun tulin sanoneeksi ettei tämä kappale pidä sisällään tunteisiin vetoavaa kiristämistä, noh Raamattu osoitti minun olevan väärässä ainakin tämän suhteen.
