Joosef Egyptissä.

Tarina Joosefista alkoi jo kaksi lukua aikaisemmin (Genesis 37), jossa Joosefin veljet kadehtivat tätä ja myivät tämän orjaksi. Genesis 39 palaa tähän kertomukseen Joosefista.

Joosef siis joutui Egyptiin orjuuteen, mutta Jumala oli Joosefin kanssa ja niinpä hän menestyi kaikessa mitä hän teki. (Genesis 39:1-3)
Tämä on tietenkin varsin hämmentävää, sillä Jumala oli Joosefin kanssa mutta Tämä ainoastaan palkitsi Joosefin, ei ilmoittanut Joosefin omistajalle että; Hei sinä, tiedätkös että ihmisten omistaminen on väärin.

Joosef siis nousi Potifarin suosioon ja tämä jätti talouden hoidon kokonaan Joosefin hoitoon.
Potifarin vaimo iski silmänsä Joosefiin ja yritti vietellä tämän. Joosef kieltäytyi ja tästä loukkaantuneena Pofarin vaimo lavasti lopulta Joosefin syylliseksi raiskauksen yritykseen.
(Genesis 39: 4-18)

Joosef jouti siis vankilaan, mikä on varsin lievä tuomio noin Raamatullisesti, jossa hän toteutti saman tempun Jumalan avulla kuin aikaisemminkin. Joosef siis pääsi vankilan johtajan armoihin ja sai luottamustehtäviä, lopulta Joosef vastasi koko vankilan hoitamisesta. (Genesis 39: 19-23)
Se kuinka Joosef saavutti vankilan johtajan suosion jääköön jokaisen mielikuvituksen tuotokseksi, Raamattu kun ei valista meitä tämän asian suhteen.
Toisaalta Jumala kun kulki Joosefin mukana niin minkä takia Tämä ei vain teleportannut Joosefia pois vankilasta.

Genesis 40.
Joosef on edelleen vankilassa ja hänen seuraansa liittyvät myös Faaraon juomanlaskija ja leipuri.
Nämä näkevät vankilassa unta ja kertovat näitä Joosefille joka tulkitsee unet ja ennustaa niistä tulevan. Juomanlaskija saa paikkansa takaisin ja laipuri hirtetään kolmen päivän kuluttua tästä unen tulkinnasta, aivan kuten Joosef oli sanonut.
Joosefin mukaan unet ovat Jumalan valtakuntaa, tai jotakin vastaavaa.

Jumala on siis ilmeisesti tietoinen tulevaisuudesta ja ilmentää tätä ihmisille myös näiden unissa.
Tästä herää mielenkiintoisia ongelmia mm: koskien kristittyjen väitettä ettei Jumala riko ihmisten vapaata tahtoa vastaan. Tulevaisuus kun näyttää tämän mukaan olevan varsin...... yllätyksetön.
Joten se että minä kirjoitan tätä blogia täytyy myös olla välttämättömyys, kausaalinen syy sille että Jumala on olemassa. Mikäli joku uskoo helvettiin, niin silloin Jumala on tehnyt minut varta vasten lähettääkseen minut helvettiin.
Mikäli ennustukset ovat mahdollisia silloin tulevaisuus on jotakin jonka tarvitsee olla muuttumaton. Muussa tapauksessa on täysin mahdollista ettei ennustukset toteudu.


Genesis 41.
Tämä on toisinto Genesis 40 tarinasta, unen näkijänä on ainoastaan Faarao.
Faarao saa kuulla Joosefin unen tulkinnasta ja hänet tuodaan Faaraon puheille. Joosef kertoo että Faaraon unet tarkoittavat Egyptin tulevan 7 rikasta vuotta ja 7 köyhää nälänhädän vuotta.
Ja koska Faarao oli nähnyt tämän unen kahdesti, oli selvää että Jumala oli saattamassa tämän aikaan hyvin pikaisesti.
Se miten unien näkeminen on varmistus tulevista tapahtumista jää edelleenkin hieman kyseenalaiseksi. Mikä ei jää kyseenalaiseksi on se että Jumala aiheutti Egyptissä 7 vuoden nälänhädän, noin Raamatun mukaan.

Genesis 42 ja 43.
Seitsemän hyvää vuotta olivat menneet ja nälkävuodet alkoivat. Joosef oli Faaraon antamien oikeuksien nojalla varastoinut viljaa ylenpalttisesti, niin kuin meren hiekkaa: Näin osaa Raamattu meitä valistaa.
Jumala siis aiheutti nälänhädän, mutta oli antanut Egyptiläisille Joosefin korjaamaan tilanteen, mistä herää kysymys: Minkä takia Jumala ei vain estänyt nälänhädän syntymistä??
Vaikuttaa aivan kuin Jumala haluasi näytellä voimiaan, vain koska hän voi tehdä niin täysin välittämättä siitä mitä seurauksia näillä esityksillä on.

Tämä nälänhätä kuitenkin koetteli muitakin kuin Egyptiläisiä ja Egyptin rikkaus viljassa mitattuna kiiri kaikkialle, myös Jaakobin korviin. Niinpä Jaakobin muut pojat lähtivät ostamaan viljaa Egyptistä. Genesis 42 ja 43 ovat kertomuksia siitä kuinka Joosef tekee kauppoja Egyptissä veljiensä kanssa, jotka myivät tämän orjaksi näiden tietämättä että kyseessä on heidän veljensä.

Genesis 44 ja 45 Joosef päättää tasoittaa tilannetta ja lähti hakemaan oikeutettua korvausta veljiltään jotka olivat hänet Egyptiin myyneet. Lopulta Joosef ilmaisee itsensä veljilleen ja antaa näille anteeksi. Joosefin veljet palaavat kotiinsa ja kertovat isälleen että heidän veljensä on sittenkin elossa.
Juuda, Joosefin isä jota kutsutaan tässä tarinassa myös Israeliksi halusi vielä eläessään nähdä poikansa jonka tämä luuli kuolleen.

Genesis 46, Juuda, siis Israel lähtee Jumalan ohjaamana Egyptiin Joosefin luo.
Tätä seuraa lyhyt pätkä sukuluetteloa, jonka jälkeen Joosef tapaa isänsä.
Genesis 47, Joosef meni faaraon puheille ja järjesti isälleen ja veljilleen maata ja tehtäviä faaraon hovista.
Genesis 48, kaiken näköistä. Ei oikeastaan ,en vain keksinyt mitään sanottavaa.
Genesis 49, vaikuttaa ensin täysin merkityksettömältä. Kyseessä on pitkä lista kielikuvia ja niin epämääräisiä viittauksia että niillä voi tarkoittaa aivan mitä tahansa. Tämä päättyy kuitenkin mainintaan kahdestatoista sukukunnasta.
Sionistiset liikkeet perustuvat tähän ajatukseen samoin kuin eräät maailmanloppua palvovat kristilliset kultit jotka rahoittavat Israelia toivoessaan että kyseisellä alueella syttyy sota joka johtaa Raamatulliseen ennustukseen taistelusta anti-kristusta vastaan.
Toisin sanoen iloisesti lauleskellen ja toivoen maailmanloppua. Hienoja ihmisiä.

Genesis 50, päättää kertomuksen niin Israelista, siis tässä tapauksessa Joosefin isästä, kuin Joosefinkin tarinan.
Tähän päättyy Genesis.

Joosef ja Juuda

Genesis 37.
Joosef oli Jaakobin nuorin poika ja tämä oli Jaakobille hyvin rakas. Tästä johtuen hänen veljensä kadehtivat häntä ja olivat vihamielisiä. Joosef näki myös unia joissa tämän veljien lyhteet kumarsivat, hänen lyhdettään ja toisen jossa aurinko, kuu ja yksitoista tähteä kumarsivat hänelle.
Tämä takia Joosefin veljet kadehtivat vielä entistä enemmän veljeään. Genesis37: 1-11.

En tiedä miten muut tällaiseen kertomukseen suhtautuisivat, mutta jos joku tulisi kertomaan minulle että on nähnyt unen jossa minä kumarran häntä, niin todennäköisesti minä kumartaisin.
En tosin kunnioituksesta vaan lähinnä pilkaksi.
Mutta miten reagoivat Joosefin veljet?

Joosefin veljet päättivät tappaa veljensä, koska tämä näki unia. Yksi hänen veljistään ei kuitenkaan ollut halukas ryhtymään tämänkaltaiseen veritekoon ja niinpä Joosef heitettiin tyhjään kaivoon.
Mutta mitä tehdä kaivo Joosefille?
Sattumalta paikalle oli osunut ismaelilainen kauppakulkue ja niinpä Joosefin veljet päättivät myydä tämän ismaelilaisille orjaksi. Näin tehtiinkin ja kauppahinta oli 20 hopeasekeliä.

Löysin Raamatulliset mitat, en tiedä kuinka luotettavat nämä mitat ovat, sekelille joka on painoyksikkö, noin 10 grammaa. Siispä 200 grammasta hopeaa myivät Joosefin orjaksi. Tämä tekee nyky hinnoissa noin 100€. Ainakin 21.10.2009 kurssin mukaisesti jos mitat pitää paikkansa.

Joosefin veljet repivät tämän vaatteet ja kastoivat ne teurastetun vuohen vereen, niin heidän isänsä ei saanut tietää mitä he olivat tehneet ja suri poikansa kuolemaa.
Joosef päätyi lopulta Egyptiin faaraon hovivartijan päämiehen orjaksi.
Genesis37: 31-36.

Genesis 38.
Jälleen yksi tarina joka monella tapaa on sekä hämmästyttävä että hämmentävä.
Juudalla ei mennyt kovin hyvin. Oikeastaan Juudan suvulla ei mennyt kovin hyvin sillä Jumala katsoi Juudan esikoisen olevan epäsopiva, syytä tähän ei mainita, ja niinpä Juudan esikoinen kuoli Jumalan avustamana.
Juudalla oli kuitenkin vaimo ja jonkin erikoisen säännön mukaan ilmeisesti mikäli veljen vaimo kuolee, tulee tämän elossa olevan veljen tehdä lapsia veljensä vaimon kanssa. Genesis38:7-8.
Kuten sanoin varsin on hämmästyttävä teos tämä.

Hänen veljensä, Oonan, ei kuitenkaan tästä ehdotuksesta pitänyt, sillä jonkin toisen kummallisen säännön mukaan tällaisesta liitosta syntynyt lapsi on tämän kuolleen veljen. Joten Oonan keksi ratkaisun tähän dilemmaan.
Genesis38: 9. Mutta kun Oonan tiesi, ettei jälkeläinen olisi oleva hänen, niin hän antoi, aina kun yhtyi veljensä vaimoon, siemenensä mennä maahan, ettei hankkisi jälkeläistä veljelleen.
Edelleen siis varsin hämmästyttävää.
Jumala ei kuitenkaan tästä kovinkaan suuresti tykästynyt ja tappoi Oonanin. Jostain syystä tällä hetkellä päässäni pyörii Monty Python: Elämän tarkoitus. (The Meaning of Life)

Juuda lupasi, Taamarille, Juudan esikoisen vaimolle että kolmas Juudan pojista antaisi tälle lapsia kunhan tämä vain varttuisi. Juuda kuitenkin pelkäsi että tämäkin kuolisi. Taamar huomasi Juudaan aikeet ja niinpä hän otti asiakseen hoitaa oman ongelmansa.

Genesis38: 14. Silloin hän riisui pois leskenvaatteensa ja verhoutui huntuun peittäytyen siihen ja istui Eenaimin portille, Timnaan vievän tien varteen. Sillä hän oli nähnyt, että vaikka Seela oli täysikasvuinen, ei häntä annettu hänelle vaimoksi.
15. Kun nyt Juuda näki hänet, luuli hän häntä portoksi; sillä hän oli peittänyt kasvonsa.

Juuda siis meni ostamaan seksiä, eikä hän tunnistanut jostain syystä että tämä oli hänen kuolleen poikansa vaimo. Juuda kuitenkin päätyi luovuttamaan sinettinsä ja muita tavaroita tälle maksuksi.
Taamar tuli raskaaksi ja niinpä alettiin kyhäämään roviota haureuden harjoittamisesta.
Genesis 38:19-25.

Se mitenkä huoraaminen ei ole haureutta mutta leskenä jonkun perheen hyväksymättömän kanssa makaaminen on, on jotakin joka vaikuttaa hyvin ristiriitaiselta.
Ja mikä tämä raskaana olevien naisten polttaminen roviolla oikein on??
Vaikuttaa jokseenkin kohtuuttomalta rangaistukselta teosta josta ei pitäisi ensinnäkään rangaista. No olihan kyseessä ehkäpä petos mutta siitä ei sitten mainita yhtään mitään.