Mikäli tämän kappaleen yhteydessä
jättää huomioimatta sen miten nämä juutalaiset barbaariheimot
saivat itselleen haltuunsa maat ja kaupungit jotka tämän kappaleen
yhteydessä mainitaan, näiden keinojen ollessa kansanmurhat ja
etniset puhdistukset, niin ei tässä kappaleessa ole juuri mitään
vikaa.
Ainakin jos tätä kappaletta verrataan
kansanmurhiin ja etnisiin puhdistuksiin. Raamatun kohdalla kun on
hyvä ettei rimaa aseteta kovinkaan korkealle.
Vaikka onkin toki myönnettävä että tämä
kappale muuttaa hieman yksimielistä ja varsin mieletöntä Raamatun
esittämää rangaistusperiaatetta jokseenkin joustavampaan ja
modernimpaan suuntaan, mikä sinänsä on huomattava parannus
pronssiaikaisiin käytäntöihin, on näiden hieman valistuneempien
konseptien toteuttamisessa vielä muutamia..... ongelmakohtia.
Käytännössä tämä kappale
määrittelee eroja kuolemantuottamuksen ja murhan välillä, jossa
kuolemantuottamus johon tässä viitataan työtapaturmana (esimerkki
kun on puidenkaato), jotakin mistä ei minkäänlaista
rangaistusta Raamatun mukaan tule antaa.
Mikä merkillistä kyllä on
huomattavasti armollisempi kuin nykyinen oikeuskäsitys, johtuen
siitä että tällaisissa tapauksissa kuolemantuottamuksesta
todennäköisesti joutuu jonkinlaiseen korvausvastuuseen.
Ongelmallisuutta tämän kohdalla lisää vielä se että oman käden kautta annettua oikeutta, joka tässä yhteydessä tarkoittaa toisen henkilö tappamista taikka verikostoa, ei liiemmin Raamatun osalta tuomita.....paitsi sellaisessa tapauksessa jossa kyseessä on kuolemantuottamus.
Jos tällainen erottelu on
mahdollista, niin miten voidaan tehdä ero vahingon ja murhan välillä.Ongelmallisuutta tämän kohdalla lisää vielä se että oman käden kautta annettua oikeutta, joka tässä yhteydessä tarkoittaa toisen henkilö tappamista taikka verikostoa, ei liiemmin Raamatun osalta tuomita.....paitsi sellaisessa tapauksessa jossa kyseessä on kuolemantuottamus.
Sillä murhaajahan voi väittää että kyseessä oli vahinko ja verikostoa harkitseva voi väittää vahinkoa murhaksi. Merkillistä kyllä Raamattu tunnistaa tämän ongelman ja niinpä tässä vaaditaan todistajia jotka oman henkensä uhalla todistavat puoleen taikka toiseen.
Väärän todistuksen antamisesta kun
Raamattu esittää että näitä henkilöitä tulee Rangaista samalla
tavalla kuin syyllistä jota he ovat puolustaneet, joka käytännössä
tarkoittaa lähestulkoon kaikissa tapauksessa kuolemantuomiota.
Ongelma tässä systeemissä on vain se
että tähän todistamiseen tarvitaan kaksi taikka kolme henkilöä,
sen sijaan että tarvitsisi osoittaa että syytetty on syyllinen.
Jolloin todistusvastuu käytännössä jää syytetylle jonka tulisi jotenkin todistaa ettei hän ole syyllinen.Kuten tuli siis jo todettua: Ajatus ihan hyvä, toteutus varsin kehno ja oikeutus.... noh sitä ei tämänkään järjestelmän osalta ole löydettävissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti