Mooseksen loppu

 5Moos:34

Näin viidennen kirjan ja viimeisen kappaleen jälkeen, saavuttaa Mooseksen saaga viimein loppunsa. Tässä viimeisessä kohtauksessa Jumala näyttää Moosekselle sen maan jonka hän israelilaisille lupasi, toistaen lupauksensa jossa hän myös evätä Mooseksen oikeuden tähän maahan.

Jokin mikä vaikuttaa ainakin minusta hieman julmalta.

Tämä epääminen on ehkä hieman lievä sana, Mooses kun kuolee Nebon vuorelle, mikä käytännössä tarkoittaa sitä että Jumala tappaa Mooseksen.

Tämän tapahtuman ollessa jotakin mitä voidaan pitää sijaisuhrina, jossa Mooseksen uhrauksella israelin kansa saavuttaa päämääränsä. Tämän päämäärän ollessa uusi luvattu maa.

Jos tämä kuulostaa yhtään tutulta, niin se saattaa vaikuttaa sellaiselta siksi että kertomus Jeesuksesta, no ainakin noin konseptin muodossa, on suoraan plagioitu aiemmista jos ei nimenomaan tästä Raamatullisesta kertomuksesta.

Tai ainakin se siltä vaikuttaa.

Molemmissa tapauksissa kun joku kuolee Jumalan esittämän lupauksen täyttämiseksi jossa tämän ihmisuhrauksen ansiosta Jumalalle omistautuneet saavuttavat uuden asuin sijan.

Tässä tapauksessa materialistisen ja kristinuskon kohdalla henkisen.

Raamattu osaa myös ilmoittaa ettei Jumala Mooseksen jälkeen enää seurustellut kenenkään kanssa kasvoista kasvoihin ja että Mooses oli viimeinen profeetta joka kykeni tekoihin.... tai ihmeisiin, joita hänen kuvataan Raamatussa suorittavan.

Ai niin ja Raamattu muistaa muistuttaa siitä ettei Mooseksen hautaa ole koskaan löydetty.

Toisin sanoen: Mikäli joku missään vaiheessa pyrkisi vahvistamaan, että Mooses edes koskaan on ollut olemassa, sen sijaan että joku olisi vain kirjoittanut olemassa olevaksi yhden abrahamilaisten uskontojen merkittävimmän henkilöhahmon; Löytyy Raamatusta sisään rakennettu tekosyy jolla kaikista mahdollisista todisteista voi olla piittaamatta.

Tämän kaltainen tekosyy toki vaatii sitä, että sortuu käyttämään kehäpäättelyä oman asemansa oikeuttamiseksi, mutta loogisten päättelyvirheiden käyttö näyttää olevan "tosi uskovien" joukossa ennemminkin hyvin harjoitettu taito, puutteen sijaan.

Se onko Mooses koskaan ollut olemassa vaiko ei, on toki käytännössä täysin yhdentekevä asia, sillä opit joita Mooseksen nimissä esitetään ovat olemassa täysin riippumatta niiden alkuperästä.

Uskonnollisesti asiaa katsottaessa kysymys Mooseksen olemassaolosta ei kuitenkaan ole läheskään niin yhdentekevä, sillä Mooseksen kertomuksen kautta muodostetaan perusta Jumalan kanssakäymiselle ihmiskunnan kanssa.

Ja jos tämä kanssakäyminen on kyseenalaista, asettaa se kyseenalaiseksi koko uskonnon.

Kohtuuttomuuksia Sittimissä

Kävipä siis niin että israelilaiset alkoivat irstailemaan Mooabin tyttärien kanssa ja palvomaan näiden jumalia. Tästä vihastuneena Jumala määrää että jokainen edellä mainittuun tekoon osallistunut on tapettava ja että kaikki päämiehet tulee lävistää paaluihin vasten aurinkoa. Tätä puolestaan perustellaan sillä että Jumalan viha kääntyisi pois kansan päältä.

Tämä on ihmisuhrausta jonka Jumala itselleen vaatii. Kyse ei ole ainoastaan rangaistuksesta sillä tämä vaade näiden ihmisten tappamiselle, vaikka tuleekin suoraan sen seurauksesta että he ovat rikkoneet tätä jumalaa vastaan, on esitetty tarkoituksenmukaisesti tehtäväksi jotakin tiettyä tarkoitusta varten.
Tästä annetaan esimerkki jossa Piinehas nimisen papin kerrotaan ottavan keihään ja lävistävän israelilaisen miehen ja tämän midialaisen naisen keihäällä; minkä seurauksesta Jumalan viha laantui.
Tämä ei eroa millään tavalla muiden kulttuurien ihmisuhrauksesta joissa joko pyritään lepyttämään jotakin jumalolentoa taikka pyydetään tältä jumalolennolta jotakin.

Toki tämä kyseinen kappale nostaa myös muita varsin ongelmallisia kysymyksiä esille, varsinkin tämän esitetyn jumaluuden luonteesta.
Minkä takia Jumala esim: vihastuu siitä että joku päättää palvoa jotakin toista jumaluutta? Mikäli tämä Jumala todella haluaa ihmisten palvovan itseään omasta vapaasta tahdostaan, kuten hyvin usein saa kuulla, niin vapaa valinta sisältää mahdollisuuden myös palvoa jotakin muuta jumaluutta taikka olla palvomatta yhtään. Edellinen siinäkin tapauksessa että tällainen jumaluus kyettäisiin osoittamaan olemassa olevaksi.
Mikäli tämä jumaluus on kaikkitietävä ja kaikkivoipainen, jotakin jota varsin usein sen kerrotaan olevan, on myös jokseenkin kohtuutonta suuttua jostakin jonka tämä Jumala ennalta tiesi tapahtuvan ja kaikkivoipana olisi kyennyt tahtoessaan estämään.

Siinäkin tapauksessa että jonkinlainen rangaistus olisi oikeutettavissa on varsin epäoikeudenmukaista rangaista syyllisten lisäksi sellaisia henkilöitä jotka eivät ole esitettyyn tekoon syyllistyneet.
Ja toki tämä kappale esittää syyttömien rankaisua sillä muussa tapauksessa rangaistuksen esittämiselle sekä päämiehille että rangaistavaan tekoon osallistuneille ei olisi tarvinnut esittää erikseen.
Syyttömien israelilaisten lisäksi tämä Jumala myös yhdellä kertaa tuomitsee kaikki midialaiset kuolemaan, sen perusteella että jotkin näistä olivat "irstailleet" israelilaisten miesten kanssa.

Tämän yhden kappaleen aikana siis Jumala vaatii itselleen ihmisuhreja, surmaa omaa valituksi kutsumaansa kansaa tuhansittain, palkitsee surmatyöstä sekä tuomitsee kokonaisen kansakunnan kuolemaan koska hänen oma valittu kansansa oli tehnyt jotakin jota tämä jumala ei hyväksynyt.

Veriuhreja ja perustelemttomia oppeja

Leviticus 17 oli vähällä jäädä kokonaan väliin mutta huomasin erehdykseni. Tähän kappaleeseen ei kuitenkaan juuri ole mitään sanottavaa. Raamatun vanha- testamentti jatkaa samaa perinteistä tyyliään esittelemällä eri tapoja ja käytäntöjä uhrimenojen suorittamiseksi.

Yksi kohta kuitenkin tässäkin kappaleessa on sellainen joka on varsin mielenkiintoinen.

>>> Leviticus 17: 10. Kuka ikinä Israelin heimosta tai muukalaisista, jotka asuvat teidän keskellänne, syö verta, mitä tahansa, sitä ihmistä vastaan, joka verta syö, minä käännän kasvoni ja hävitän hänet kansastansa.
11. Sillä lihan sielu on veressä, ja minä olen sen teille antanut alttarille, että se tuottaisi teille sovituksen; sillä veri tuottaa sovituksen, koska sielu on siinä. <<<>>> Leviticus 18: 21. Älä anna lapsiasi poltettaviksi uhrina Molokille, ettet häpäisisi Jumalasi nimeä. Minä olen Herra. <<<>>> 22. Älä makaa miehenpuolen kanssa, niinkuin naisen kanssa maataan; se on kauhistus. <<<

Olen kuullut tähän hyvän vastineen: "Ei miehen kanssa voi maata niin kuin naisen kanssa."
Tässä kuitenkin tulee jälleen tämä edellisestä kohdasta tuttu ongelma esille.
Ei minkäänlaisia perusteluja sille minkä takia ja perustelu joka on: Koska Jumala rankaisee, on sekin yhtä lailla totaalisesti väärä konsepti.
Jokin asia ei ole pahaa sen takia että joku sanoo niin vaan sen takia että se aiheuttaa haittaa taikka vahinkoa. Ilman että joku kykenee osoittamaan että jostakin on jotakin konkreettista haittaa, mitään perusteluja ei ole olemassa, eikä perusteluksi riitä: Koska minä haluan niin, oli kyseessä sitten kuka tahansa.

Muutoinkin tämän kaltainen järjestelmä jossa perusteluna käytetään: Koska minä sanon niin, eikö se vaikuta muidenkin mielestä varsin kestämättömältä. Tämä on tapa jolla aikuiset ihmiset kohtelevat lapsia, seikka joka on minun mielestäni myös väärin.
Jos alle kouluikäinen lapsi kykenee ymmärtämään että vanhemman perustelu: Koska minä sanon niin, ei ole perustelu ollenkaan: Mikä on näiden miljoonien aikuisten ihmisten tekosyy hyväksyä tällä samalla periaatteella toimiva järjestelmä?

Abraham,Jumala ja muita mukavia kertomuksia.

Genesis 20.
Tarinan edetessä Abraham nousee jälleen tarinan päähahmoksi.
Abrahamin ollessa vielä Abram hän paritti vaimoaan Faaraolle ja Jumala rankaisi Faaraota. Abraham, tuohon aikaan Abram, rikastui varsin merkittävästi tästä. Genesis 20 Abraham toistaa tämän tempun myös Gererin kuninkaan kohdalla. Genesis20: 1-2.

Genesis20:3. Mutta Jumala tuli Abimelekin tykö yöllä unessa ja sanoi hänelle: "Katso, sinun on kuoltava sen vaimon tähden, jonka olet ottanut, sillä hän on toisen miehen aviovaimo".
Tämä siis tarkoittaa sitä että jos joku parittaa omaa vaimoaan siskonaan ja joku harrastaa seksiä, tämä henkilö jota olet huijannut sänkyyn vaimosi kanssa on tehnyt rikoksen josta rangaistus on kuolema. Tämä näyttää olevan Abrahamille myös keino Jumalan uhan turvin ryöstää omaisuutta. Genesis20:14.
Tarkoituksenmukaiseksi tämän tekee jo se että Abrahamilla oli aiempaa kokemusta tämänkaltaisesta toiminnasta.

Mutta Abrahamilla on selitys sille minkä takia hän kutsuu vaimoaan sisarekseen.
Hänen vaimonsa on myös hänen sisarensa. Joten oikeutus sille minkä takia Abraham voi kutsua vaimoaan sisareksi ja parittaa tätä on se että kyseessä on myös hänen sisarensa.
Oikeastaan puolisisar, molemmilla on sama isä. Genesis20:13.

Genesis20:13-15 kertoo mitä Abraham sai palkkioksi, eräänlaiseksi sovitukseksi, rikoksesta jonka Abraham itse teki. Jumala oli myös ottanut osaa tähän ja muuttanut kaikki Gererin kuninkaan hovissa olevat naiset hedelmättömiksi.
Abrahamin saatua palkkion tästä teostaan hän rukoili Jumalaa joka kuuli Abrahamin rukouksen ja poisti kirouksen jonka hän oli asettanut: Näin tietää Raamattu kertoa, Genesis20:17-18.

Genesis 21.
Saara, Abrahamin vaimo/sisar, synnyttää tälle vielä yhden lapsen Iisakin.
Haagar ,orja jonka kanssa Abraham oli tehnyt lapsen, oli myös paikalla ja Saara näki tämän pojan ilvehtivän Abrahamille. Mikä onkaan siis oikea tapa toimia tilanteessa jossa pieni lapsi käyttäytyy hieman epäkunnioittavasti.
Raamatun mukaan oikea tapa toimia on karkoittaa sekä lapsi että tämän äiti erämaahan, ainoastaan vesileilin ja leivän kanssa.

Genesis 22.
Tämä alkaa kertomuksella Abrahamin koettelemuksesta jonka Jumala tälle asettaa.
Ja mikä oli tämä Jumalan asettama koettelemus:
Genesis22:2. Ja hän sanoi: "Ota Iisak, ainokainen poikasi, jota rakastat, ja mene Moorian maahan ja uhraa hänet siellä polttouhriksi vuorella, jonka minä sinulle sanon".

Tämä on myös kertomus joka saattaa olla monille tuttu. Tässä kertomuksessa Jumala määrää Abrahamin uhraamaan ainoan poikansa, siis ainoan jonka Jumala tunnistaa, Jumalalle.
Abraham on juuri uhraamassa poikansa kun Jumala puuttuu tilanteeseen ja antaa Abrahamille polttouhriksi oinaan.
Mikä tämän tarinan sanoma siis on?
Sinun tulee olla niin täysin omistautunut Jumalalle, siinä määrin että mikäli Jumala vaatii sinua uhraamaan oman lapsesi sinä olet täysin valmis tekemään tämän. Mikäli joku oikeasti ajattelee näin oma mielipiteeni on että kyseisellä henkilöllä ei pitäisi olla oikeutta huolehtia lapsista.
Tämä tarina esittää myös toisen ainakin yhtä tärkeän asian.
Abrahamin uskoman Jumalan ominaisuuksiin ja piirteisiin kuuluu se että tämä pyytää ihmisuhrausta. Se että Jumala esti tämän on sivuseikka verrattuna siihen että Abrahamin mielestä ihmisuhrauksen pyytäminen on täysin luonnollinen osa Jumalan persoonaa.
Seikka jonka luulisi olevan kaikille kristityille hyvin tuttu juttu.
Ei kuitenkaan mennä asioiden edelle.
(Genesis22: 1-13).

Genesis 23 on kertomus siitä kuinka Abrahamin hankki itselleen sukuhaudan.

Genesis 24. Kyllä Raamattu on sentään jotakin saanut oikeinkin. Jos katsoo ohitse tämän tarinan kertomisen ajankohdan ja muutamat ajatukset jotka ovat selvästi moraalittomia, kuten orjuus.
Tämä kertomus on loppujen lopuksi varsin positiivinen.
Sovitut avioliitot eivät varmasti ole ajatuksena kovinkaan mielekkäitä, mutta tässä tarinassa morsiamella on vapaus valita. Valitettavasti tämä tasa-arvoisampi naisten kohteleminen ei ole trendi Raamatussa.

Genesis 25, osaa kertoa meille että Abraham otti vielä itselleen uuden vaimon ja että Abraham kuoli 170 vuoden ikäisenä. Tähän päättyy tarkina Abram/ Abrahamista Jumalan miehestä.
(Genesis25: 1-8)