Numeri 15
Kun israelilaiset oli sitten karkotettu, osa vuorilla asuvien kanaanilaisten ja amelakilaisten toimesta sekä loput Jumalan toimesta, päätti tämä Jumala kuitenkin ilmestyä Moosekselle.
Jostakin syystä tämä Jumala koki jonkin asian niin tärkeäksi että vaikka hän oli karkottanut kansan aavikolle vaeltamaan, hän tästäkin huolimatta ilmestyi Moosekselle.
Ilmoittamaan että hän katui äkkipikaista ja epäoikeudenmukaista rangaistusta jonka oli asettanut ja että tämä näennäinen väärinteko oli anteeksi annettu??
Ei suinkaan vaan tämä välttämätöntä konsultointia vaativa asia oli ohjeistusta siitä kuinka ruoka ja juoma uhreja tulee tälle Jumalalle tarjota.
Eikä tätä Jumalaa kaiketi voi tästä moittiakaan, eihän Jumalana oleminen voi olla kovinkaan helppoa.
Koska asia oli näinkin vakava ja välitön oli siitä myös säädettävä vakava ja välitön laki, rankaisemaan niitä henkilöitä jotka näitä menoja eivät oikein suorittaneet.
Mikäli kansa erehtyy taikka yksittäinen henkilö erehdyksissään rikkoo jotakin pienintäkin lakia jonka tämä Jumala on asettanut, siitä päivästä lähtien jolloin ne on asetettu, tulee näistä erehdyksissä tehdyistä rikkomuksista sovitukseksi suorittaa uhraus.
Vähän niin kuin korvaukseksi, rikotusta sopimuksesta. Tosin tässä tapauksessa tämä sopimus on yksipuolinen julistus tämän Jumalan toimesta.
Mutta jos joku tietoisena tästä asiasta suorittaa rikkomuksen, siis erehtyy olemaan toteuttamatta pienintäkin tämän Jumalan asettamaa lakia on tämä/ nämä henkilöt hävitettävä.
Minusta tämä on jälleen kerran varsin hyvä osoitus tämän kuvatun jumaluuden epäoikeudenmukaisuudesta sekä suhteellisuudentajuttomuudesta.
Tätä seuraa kertomus Jumalallisen oikeuden toteutumisesta.(Numeri 32-36)
Kävipä siis kerran niin että israelin pojat tapasivat aavikolla käyskentelevän miehen joka sapattina kokosi puita maasta. Tarkoituksenaan oli hänellä ilmeisestikin ruuan teko ja polttopuita oli hän siis kokoamaan lähtenyt.
Väärin oli tämän miehen teko, joka keräämällä puita autiomaasta pilkkasi Jumalan egoa, mikä suuren vahingon koki tämän miehen toimien johdosta. Osoittihan tämä suurta julkeutta ja häikäilemättömyyttä toimiessaan vastoin Jumalan asettamien lakien.
Niinpä kysyivät israelin pojat Mooseksen tuon suuren tietäjän välityksellä neuvoa Jumalalta. Eivät he nimittäin olleet koskaan kohdanneet tällaista julkeutta jota tämä mies esitti tehdessään työtä sapattina.
Mooseksen mieli oli kirkas ja Jumalan tuomio nopea ja oikeudenmukainen.
Oli tämä julkeus kostettava kuolemalla ja niin keppejä kerännyt mies vietiin leirin ulkopuolelle jossa israelilaisten hurskas kansa kerääntyi kivittämään tämän kuoliaaksi.
Tämän tuomion jälkeen antaa Jumala israelilaisille pukeutumis ohjeita joiden noudattamatta jättämisellä on ilmeisesti myös varsin epämiellyttävät seuraukset.
keskiviikkona, lokakuuta 6
tiistaina, lokakuuta 5
Kaanaata vakoilemassa
Numeri 13
Jumala ohjeistaa Moosesta siitä kuinka lähettää vakoojia Kaanain maahan, jonka Jumala oli israelilaisille aiemmin luvannut.
Tämä ajatus Jumalasta joka on kykenevä luomaan maailmankaikkeuden mutta tarvitsee silti vakoojia, taikka joka valloittaa maata vain antaakseen sitä valitulle kansalleen on käsitys joka on totaalisesti ristiriidassa keskenään.
Eikö tämä Jumala voisi esim: näyttää tämän maan johon hän on kansaansa johdattamassa näyssä, jolloin hän osoittaa oman jumaluutensa samalla kun antaa vahvistuksen lupaukselleen?
Tai minkä takia tämä Jumala edes johdattaa kansaansa yhtään mihinkään eikä sen sijaan suorita ihmettä ja vain luo paratiisia aavikosta jolla tämä kansa vaelsi?
Tästäkin huolimatta vakoojat lähtevät matkaan eikä Jumala luo valitulle kansalleen aavikosta paratiisia.
Kun nämä vakoojat sitten saapuvat tähän maahan jonka Jumala oli näille luvannut havaitsivat he että se oli luvatunkaltainen hedelmällinen maa. Mutta voi voi, tätä maata asuttivat kookkaat miehet Anakin jättiläisen jälkeläiset ja heidän kaupunkinsa oli hyvin varustetut.
Niinpä nämä saattoivat kertomuksillaan tämän maan huonoon valoon israelilaisten keskuudessa ja nämä alkoivat valittamaan asiasta.Näin osaa Raamattu kertoa.
Numeri 14
Niinpä kansan esittäessään valituksiaan siitä että olivat ilmeisesti pelastettu orjuudesta vain kohdatakseen kuoleman taistelussa, heittäytyivät Mooses ja Aaron polvilleen pyytääkseen anteeksi israelilaisten käytöstä.
Mutta katso, vakoilijoiden joukosta kuului eriäviä mielipiteitä ja niin Joosua ja Keeleb asettuivat Mooseksen ja Aaronin rinnalle puolustamaan vaatimusta tämän Kaanaan maan valloituksesta.
Jumala ei kuitenkaan katsonut hyvällä kansan sanomisia ja uhkasi tappaa koko israelin kansan siitä hyvästä että nämä olivat esittäneet epäilyksensä kyvystään valloittaa Kaanaan maat.
Mooses kuitenkin sai Jumalan suostuteltua pois tästä pikaisesta rangaistuksesta esittämällä että muut kansat, varsinkin egyptiläiset joille Jumala oli voimansa osoittanut, pilkkaisivat Jumalaa tämän kykenemättömyydestä viedä kansaansa maahan jonka tämä oli heille luvannut.
Siinäkin tapauksessa että jonkinlainen rangaistus voitaisiin oikeuttaa, esim: kapinoinnista, niin keitä olisivat olleet nämä henkilöt jotka ovat yllyttäneet kapinaan? Nämä vakoilijat joidenka antamien kuvausten perusteella muut tekivät päätöksensä.
Eikö rangaistus silloin, mikäli se voitaisiin oikeuttaa, tulisi kohdistua vastuullisiin henkilöihin eikä koko kansaan joka ainoastaan toimi tiedon varassa jonka nämä vakoilijat olivat välittäneet?
Tämänkaltainen ylireagoiminen ja varsin despoottinen asenne jota tämä Jumala kyseisessä kertomuksessa osoittaa ei valitettavasti ole yksittäinen vaan varsin yleinen kuvaus tästä Jumalasta Raamatussa.
Samaan tapaan kuin vakoilijoiden lähettäminen kaikkivaltiaan Jumalan toimesta ei ole kovinkaan mielekästä, ajatus siitä että tämä Jumala välittäisi vähäkään siitä minkälaisen mielikuvan joku hänen toiminnastaan saa on varsin epäyhteneväinen.
Varsinkin kun kuvatunkaltainen jumaluus näyttää vähät välittävän muista kuin valitsemastaan kansasta.
On siis jokseenkin mieletöntä vedota siihen että egyptiläiset näkisivät tämän lupauksen täyttämättä olemisen kyseisen Jumalan heikkoutena, saati sitten että siihen vetoamalla voi neuvotella tämän jumaluuden kanssa.
Joka tapauksessa tämä Jumala harkitsee Mooseksen neuvoa ja tulee siihen tulokseen että kyseinen neuvo on hyvä, jotakin jota tämä Jumala ei ilmeisesti tullut itse harkinneeksi.
Niinpä tämä Jumala ei sitten tappanutkaan koko kansaansa, lukuun ottamatta vakoojia jotka olivat puhuneet tämän Kaanaan maan valloittamista vastaan. Sen sijaan tämä Jumala karkotti kansansa vaeltamaan aavikolle neljäksi vuosikymmeneksi, kunnes kaikki kyseisenä hetkenä elossa olevat, yli kahdenkymmenen ikäiset, olivat kuolleet pois.
Edellinen osoituksena tämän Jumalan armollisuudesta, noin Raamatun mukaan.
Se minkä takia tämä Jumala ei osoittanut armeliaisuuttaan esim: antamalla anteeksi, jotakin jota Hänen nykyään kerrotaan tekevän, on seikka joka kaiketi jäänee mysteeriksi.
Jumala ohjeistaa Moosesta siitä kuinka lähettää vakoojia Kaanain maahan, jonka Jumala oli israelilaisille aiemmin luvannut.
Tämä ajatus Jumalasta joka on kykenevä luomaan maailmankaikkeuden mutta tarvitsee silti vakoojia, taikka joka valloittaa maata vain antaakseen sitä valitulle kansalleen on käsitys joka on totaalisesti ristiriidassa keskenään.
Eikö tämä Jumala voisi esim: näyttää tämän maan johon hän on kansaansa johdattamassa näyssä, jolloin hän osoittaa oman jumaluutensa samalla kun antaa vahvistuksen lupaukselleen?
Tai minkä takia tämä Jumala edes johdattaa kansaansa yhtään mihinkään eikä sen sijaan suorita ihmettä ja vain luo paratiisia aavikosta jolla tämä kansa vaelsi?
Tästäkin huolimatta vakoojat lähtevät matkaan eikä Jumala luo valitulle kansalleen aavikosta paratiisia.
Kun nämä vakoojat sitten saapuvat tähän maahan jonka Jumala oli näille luvannut havaitsivat he että se oli luvatunkaltainen hedelmällinen maa. Mutta voi voi, tätä maata asuttivat kookkaat miehet Anakin jättiläisen jälkeläiset ja heidän kaupunkinsa oli hyvin varustetut.
Niinpä nämä saattoivat kertomuksillaan tämän maan huonoon valoon israelilaisten keskuudessa ja nämä alkoivat valittamaan asiasta.Näin osaa Raamattu kertoa.
Numeri 14
Niinpä kansan esittäessään valituksiaan siitä että olivat ilmeisesti pelastettu orjuudesta vain kohdatakseen kuoleman taistelussa, heittäytyivät Mooses ja Aaron polvilleen pyytääkseen anteeksi israelilaisten käytöstä.
Mutta katso, vakoilijoiden joukosta kuului eriäviä mielipiteitä ja niin Joosua ja Keeleb asettuivat Mooseksen ja Aaronin rinnalle puolustamaan vaatimusta tämän Kaanaan maan valloituksesta.
Jumala ei kuitenkaan katsonut hyvällä kansan sanomisia ja uhkasi tappaa koko israelin kansan siitä hyvästä että nämä olivat esittäneet epäilyksensä kyvystään valloittaa Kaanaan maat.
Mooses kuitenkin sai Jumalan suostuteltua pois tästä pikaisesta rangaistuksesta esittämällä että muut kansat, varsinkin egyptiläiset joille Jumala oli voimansa osoittanut, pilkkaisivat Jumalaa tämän kykenemättömyydestä viedä kansaansa maahan jonka tämä oli heille luvannut.
Siinäkin tapauksessa että jonkinlainen rangaistus voitaisiin oikeuttaa, esim: kapinoinnista, niin keitä olisivat olleet nämä henkilöt jotka ovat yllyttäneet kapinaan? Nämä vakoilijat joidenka antamien kuvausten perusteella muut tekivät päätöksensä.
Eikö rangaistus silloin, mikäli se voitaisiin oikeuttaa, tulisi kohdistua vastuullisiin henkilöihin eikä koko kansaan joka ainoastaan toimi tiedon varassa jonka nämä vakoilijat olivat välittäneet?
Tämänkaltainen ylireagoiminen ja varsin despoottinen asenne jota tämä Jumala kyseisessä kertomuksessa osoittaa ei valitettavasti ole yksittäinen vaan varsin yleinen kuvaus tästä Jumalasta Raamatussa.
Samaan tapaan kuin vakoilijoiden lähettäminen kaikkivaltiaan Jumalan toimesta ei ole kovinkaan mielekästä, ajatus siitä että tämä Jumala välittäisi vähäkään siitä minkälaisen mielikuvan joku hänen toiminnastaan saa on varsin epäyhteneväinen.
Varsinkin kun kuvatunkaltainen jumaluus näyttää vähät välittävän muista kuin valitsemastaan kansasta.
On siis jokseenkin mieletöntä vedota siihen että egyptiläiset näkisivät tämän lupauksen täyttämättä olemisen kyseisen Jumalan heikkoutena, saati sitten että siihen vetoamalla voi neuvotella tämän jumaluuden kanssa.
Joka tapauksessa tämä Jumala harkitsee Mooseksen neuvoa ja tulee siihen tulokseen että kyseinen neuvo on hyvä, jotakin jota tämä Jumala ei ilmeisesti tullut itse harkinneeksi.
Niinpä tämä Jumala ei sitten tappanutkaan koko kansaansa, lukuun ottamatta vakoojia jotka olivat puhuneet tämän Kaanaan maan valloittamista vastaan. Sen sijaan tämä Jumala karkotti kansansa vaeltamaan aavikolle neljäksi vuosikymmeneksi, kunnes kaikki kyseisenä hetkenä elossa olevat, yli kahdenkymmenen ikäiset, olivat kuolleet pois.
Edellinen osoituksena tämän Jumalan armollisuudesta, noin Raamatun mukaan.
Se minkä takia tämä Jumala ei osoittanut armeliaisuuttaan esim: antamalla anteeksi, jotakin jota Hänen nykyään kerrotaan tekevän, on seikka joka kaiketi jäänee mysteeriksi.
Saa katsoa, ei saa katsoa, saa katsoa.....
Numeri 12 on tarina siitä kuinka Mirjam ja Aaron jotka kulkivat Mooseksen matkassa, alkoivat esittää kritiikkiä koska Mooseksella oli tarinan mukaan ottanut vaimokseen etiopialaisen naisen.
Se minkä takia tämä oli asia josta aiheutui valittamista sattuu olemaan seikka jonka Raamattu jättää mainitsematta, mutta kertomuksen mukaan näin kuitenkin kävi.
Tämähän ei tietenkään Jumalalla sopinut, sillä olivathan nämä asettaneet Mooseksen auktoriteetin kyseenalaiseksi. Niinpä Jumala kutsui nämä ilmestysmajaan ja siellä ilmestyi heille ja poistuttuaan oli Mirjam pitalista valkoinen.
Ilmeisesti Aaron joka Mirjamin ohella oli syyllistynyt tähän samaan tekoon ei kuitenkaan kärsinyt omista toimistaan minkäänlaista rangaistusta. Mikäli teko todella oli sellainen että se ansaitsi rangaistuksen ja mikäli tämä Jumala olisi todella oikeudenmukainen eikö rangaistus silloin olisi sama molemmille??
Tai mikäli tämä Jumala olisi todella armollinen eikö tämä rangaistus olisi täytynyt jättää molempien osalta suorittamatta??
Varsin merkilliseksi tämä asetelma muuttuu kun katsoo mikä tämä Rangaistuksen ja palkkion suhde yleisestikin on. Varsin usein rangaistava osapuoli on nainen ja palkittu osapuoli mies.
Tämä antaa lähinnä Jumalasta sovinistisen, epäoikeudenmukaisen ja armottoman kuvan, ei niinkään tätä kaikkirakastavaa, oikeudenmukaista ja armollista, josta nykyisin niin usein saa kuulla.
Toinen joko ristiriitainen taikka yhteneväinen kuvaus Jumalasta on tämä Jumalan ilmoitus siitä että Hän ilmestyy Moosekselle omassa hahmossaan puhuessaan Moosekselle.
Mikäli joku sattuu muistamaan Genesiksessä Jumala ilmestyy ihmishahmossa kaksi enkeliä mukanaan, matkallaan tarkastamaan Sodomaa ja Gomorraa. Exoduksen aikana Jumala julistaa ettei yksikään kuolevainen voi katsoa Jumalaa ja elää.
Ilmeisesti Numeri on muuttanut Jumalan mielen tämän asian suhteen ja hänet voi jälleen tavata kuolematta, no ainakin joidenkin toimesta.
Se minkä takia tämä oli asia josta aiheutui valittamista sattuu olemaan seikka jonka Raamattu jättää mainitsematta, mutta kertomuksen mukaan näin kuitenkin kävi.
Tämähän ei tietenkään Jumalalla sopinut, sillä olivathan nämä asettaneet Mooseksen auktoriteetin kyseenalaiseksi. Niinpä Jumala kutsui nämä ilmestysmajaan ja siellä ilmestyi heille ja poistuttuaan oli Mirjam pitalista valkoinen.
Ilmeisesti Aaron joka Mirjamin ohella oli syyllistynyt tähän samaan tekoon ei kuitenkaan kärsinyt omista toimistaan minkäänlaista rangaistusta. Mikäli teko todella oli sellainen että se ansaitsi rangaistuksen ja mikäli tämä Jumala olisi todella oikeudenmukainen eikö rangaistus silloin olisi sama molemmille??
Tai mikäli tämä Jumala olisi todella armollinen eikö tämä rangaistus olisi täytynyt jättää molempien osalta suorittamatta??
Varsin merkilliseksi tämä asetelma muuttuu kun katsoo mikä tämä Rangaistuksen ja palkkion suhde yleisestikin on. Varsin usein rangaistava osapuoli on nainen ja palkittu osapuoli mies.
Tämä antaa lähinnä Jumalasta sovinistisen, epäoikeudenmukaisen ja armottoman kuvan, ei niinkään tätä kaikkirakastavaa, oikeudenmukaista ja armollista, josta nykyisin niin usein saa kuulla.
Toinen joko ristiriitainen taikka yhteneväinen kuvaus Jumalasta on tämä Jumalan ilmoitus siitä että Hän ilmestyy Moosekselle omassa hahmossaan puhuessaan Moosekselle.
Mikäli joku sattuu muistamaan Genesiksessä Jumala ilmestyy ihmishahmossa kaksi enkeliä mukanaan, matkallaan tarkastamaan Sodomaa ja Gomorraa. Exoduksen aikana Jumala julistaa ettei yksikään kuolevainen voi katsoa Jumalaa ja elää.
Ilmeisesti Numeri on muuttanut Jumalan mielen tämän asian suhteen ja hänet voi jälleen tavata kuolematta, no ainakin joidenkin toimesta.
maanantaina, heinäkuuta 26
Kuinka tappaa kansalaisia 101
Numeri 11.
Kansa ilmaisi oman pahoinvointinsa, tässä tapauksessa lihan puutteesta ja tämä suututti Jumalan siihen pisteeseen asti että tämä poltti leirin uloimman osan.
Jonkinasteisesta ylireagoimisesta voitaneen puhua kun valituksen esittämisestä poltetaan elävältä, mutta tämä asettaa myös muita ongelmia.
Eikö tämä tarkoita käytännössä sitä että jokaisen on tyytyminen omaan tilaansa oli tilanne sitten mikä tahansa, koska kyseessä on tilanne joka on Jumalan aikaansaama taikka sallima?
Ja jos näin on niin miksi esittää rukouksia ylipäätään? Eikö rukous ole pyynnön esittäminen Jumalalle ja aivan samalla lailla siis valittamista omasta tilastaan kuin tässä tarinassa?
Mutta ei, Israelin kansa ei vieläkään lopettanut napinaansa, vaan kansan keskuuteen oli syntynyt hylkyväki joka edelleen valitti siitä ettei se saanut lihaa.
Edelleen voidaan puhua jonkinasteisesta ylireagoimisesta sillä valittaminen on tuskin aiheellinen syy hyljeksiä jotakuta.
Niinpä Jumala ja jopa Mooses katsoivat kansan tehneen pahoin. Tilanteen ollessa mikä se oli, päätti Mooses puhua Jumalalle ja pyysi tätä surmaamaan itsensä jos Jumala ei vähentäisi Mooseksen vastuuta kansaa kohtaan.
Jälleen kerran päästään tähän sijaiskärsimys teemaan joka on jokseenkin totaalisesti absurdi ja mieletön ajatus.
Vaikka nämä ylireagoinnit kuten kansan polttaminen ja hyljätyksi julistamiset sen varjolla että nämä ovat esittäneet valituksia, voitaisiinkin oikeuttaa jollakin tavalla; Jonkun osattoman laittaminen vastuuseen siitä mitä joku muu on tehnyt on totaalisesti väärin.
Toinen seikka jonka tämä tuo esille ja joka periaatteellisesti ristiriitainen, joskaan ei välttämättömästi; Jumalan kanssa kun ilmeisesti voi neuvotella ja päästä lopputulokseen joka on sellainen jonka itse haluaa, ei sellainen jonka Jumala on asettanut.
Mooseshan tässä periaatteessa asetti Jumalalle tilanteen jossa, mikäli et tee näin sinun on tehtävä näin ja Jumala ilmeisesti tekee niin kuin Mooses tahtoo.
Merkillistä.
Jumala siis päätti osoittaa oman voimansa ja antaa israelilaisille lihaa syödäkseen, olihan kyseessä Jumala joten täytyihän tämäkin teko olla hänelle mahdollista.
Merkillistä on kuitenkin se ettei tämä Jumala monistanut lampaita ja lehmiä joita näillä oli mukanaan, vähän niin kuin myöhemmässä tarinassa, vaan Jumala nostatti tuulen joka ajoi kasapäin viiriäisiä leiriin.
Mutta voi voi. Vaikka Jumala oli luvannut kansalle lihaa ja sitä myös heille tarjonnut ei hän halunnut kansan sitä syödä ja niinpä hän tappoi kaikki ne ihmiset jotka olivat syöneet lihaa jonka hän oli tarjonnut. Olivathan nämä antautuneet himojensa valtaan, näin osaa Raamattu kertoa.
Joten tämän tarinan opetus on: Jos Jumala tarjoaa sinulle jotakin, älä ota sitä vastaan tai kuolet.
Kansa ilmaisi oman pahoinvointinsa, tässä tapauksessa lihan puutteesta ja tämä suututti Jumalan siihen pisteeseen asti että tämä poltti leirin uloimman osan.
Jonkinasteisesta ylireagoimisesta voitaneen puhua kun valituksen esittämisestä poltetaan elävältä, mutta tämä asettaa myös muita ongelmia.
Eikö tämä tarkoita käytännössä sitä että jokaisen on tyytyminen omaan tilaansa oli tilanne sitten mikä tahansa, koska kyseessä on tilanne joka on Jumalan aikaansaama taikka sallima?
Ja jos näin on niin miksi esittää rukouksia ylipäätään? Eikö rukous ole pyynnön esittäminen Jumalalle ja aivan samalla lailla siis valittamista omasta tilastaan kuin tässä tarinassa?
Mutta ei, Israelin kansa ei vieläkään lopettanut napinaansa, vaan kansan keskuuteen oli syntynyt hylkyväki joka edelleen valitti siitä ettei se saanut lihaa.
Edelleen voidaan puhua jonkinasteisesta ylireagoimisesta sillä valittaminen on tuskin aiheellinen syy hyljeksiä jotakuta.
Niinpä Jumala ja jopa Mooses katsoivat kansan tehneen pahoin. Tilanteen ollessa mikä se oli, päätti Mooses puhua Jumalalle ja pyysi tätä surmaamaan itsensä jos Jumala ei vähentäisi Mooseksen vastuuta kansaa kohtaan.
Jälleen kerran päästään tähän sijaiskärsimys teemaan joka on jokseenkin totaalisesti absurdi ja mieletön ajatus.
Vaikka nämä ylireagoinnit kuten kansan polttaminen ja hyljätyksi julistamiset sen varjolla että nämä ovat esittäneet valituksia, voitaisiinkin oikeuttaa jollakin tavalla; Jonkun osattoman laittaminen vastuuseen siitä mitä joku muu on tehnyt on totaalisesti väärin.
Toinen seikka jonka tämä tuo esille ja joka periaatteellisesti ristiriitainen, joskaan ei välttämättömästi; Jumalan kanssa kun ilmeisesti voi neuvotella ja päästä lopputulokseen joka on sellainen jonka itse haluaa, ei sellainen jonka Jumala on asettanut.
Mooseshan tässä periaatteessa asetti Jumalalle tilanteen jossa, mikäli et tee näin sinun on tehtävä näin ja Jumala ilmeisesti tekee niin kuin Mooses tahtoo.
Merkillistä.
Jumala siis päätti osoittaa oman voimansa ja antaa israelilaisille lihaa syödäkseen, olihan kyseessä Jumala joten täytyihän tämäkin teko olla hänelle mahdollista.
Merkillistä on kuitenkin se ettei tämä Jumala monistanut lampaita ja lehmiä joita näillä oli mukanaan, vähän niin kuin myöhemmässä tarinassa, vaan Jumala nostatti tuulen joka ajoi kasapäin viiriäisiä leiriin.
Mutta voi voi. Vaikka Jumala oli luvannut kansalle lihaa ja sitä myös heille tarjonnut ei hän halunnut kansan sitä syödä ja niinpä hän tappoi kaikki ne ihmiset jotka olivat syöneet lihaa jonka hän oli tarjonnut. Olivathan nämä antautuneet himojensa valtaan, näin osaa Raamattu kertoa.
Joten tämän tarinan opetus on: Jos Jumala tarjoaa sinulle jotakin, älä ota sitä vastaan tai kuolet.
torstaina, heinäkuuta 22
Sotaan, sotaan, sotaan valmistautukaa
Nemeri 1 aina lukuun 4 asti käsittelevät ainoastaan eri sukukuntia, niissä olevia sotakelpoisia miehiä, sitä kuinka nämä jaetaan osastoiksi, kuinka nämä osastot sijoitetaan ja mitkä näiden sukukuntien tehtävät ovat.
Numeri 5 käsittelee samoja asioita mukaan luettuna pappien tehtäviä joista eräs on ottaa selvää onko jonkun miehen vaimo ollut hänelle uskoton.
Käytännössä tämä toimi siten että mikäli naisesta tämän papin taikojen voimasta tulee hedelmätön, on hän maannut jonkun toisen miehen kanssa ja mikäli ei niin ei.
Tosin koska näillä kyseisillä ihmisillä ei nähtävästi ollut kovinkaan hyvää käsitystä ihmisen biologiasta, on hieman vaikea sanoa miten nämä selvittivät onko nainen hedelmällinen vaiko ei.
Numeri 6 pitää sisällään ainoastaan erilaisia rituaalimenoja, mutta se sisältää myös katkelman jonka olen kuullut hyvin usein erilaisissa uskonnollisissa menoissa.
>>> Numeri 6
23. "Puhu Aaronille ja hänen pojillensa ja sano: Siunatessanne israelilaisia sanokaa heille:
24. Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua;
25. Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen;
26. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan. <<<
Ongelmat jotka tästä seuraavat ovat seuraavat.
Tässä puhutaan israelilaisten siunaamisesta, ei kristittyjen siunaamisesta, mutta tästä huolimatta tämä kyseinen katkelma on jotakin jota käytetään hyvin monissa kristillisissä seremonioissa. En muista osallistuneeni ainoaankaan jumalanpalvelukseen jossa tätä ei olisi mainittu.
Laskevatko nämä ihmiset siis itsensä israelilaisiksi?
Mikäli Uusi-testamentti kumoaa Vanhan-testamentin, minkä takia käyttää tätä ollenkaan?
Ja mikäli Uusi-testamentti ja siinä mainittu Jeesus ainoastaan poistaa tarpeen suorittaa uhrimenoja, Vanhan-testamentin lait jotka eivät koska uhrausta pätevät myös kristittyihin aivan yhtä lailla kuin juutalaisiinkin.
Kun vielä tätä tarkastelee asiayhteydessä jossa se mainitaan,kyseessä kun on kuitenkin tilanne jossa israelilaiset ovat lähdössä sotaan, niin tarkoittaako tämä myös sitä että kirkko valmistaa sen kannattajia sotaan.
Numeri 7 käy lävitse mitä eri sukukunnat toivat uhrilahjaksi Jumalalle.
Numeri 8 ja 9 käyvät lävitse erilaisia rituaaleja joilla kunnioitetaan tätä Jumalaa sekä esittää tarinan jossa Jumala ohjaa israelilaisia pilven muodossa.
Numeri 10 israelilaiset jotka olivat koonneet sotajoukkonsa lähtevät liikkeelle.
Numeri 5 käsittelee samoja asioita mukaan luettuna pappien tehtäviä joista eräs on ottaa selvää onko jonkun miehen vaimo ollut hänelle uskoton.
Käytännössä tämä toimi siten että mikäli naisesta tämän papin taikojen voimasta tulee hedelmätön, on hän maannut jonkun toisen miehen kanssa ja mikäli ei niin ei.
Tosin koska näillä kyseisillä ihmisillä ei nähtävästi ollut kovinkaan hyvää käsitystä ihmisen biologiasta, on hieman vaikea sanoa miten nämä selvittivät onko nainen hedelmällinen vaiko ei.
Numeri 6 pitää sisällään ainoastaan erilaisia rituaalimenoja, mutta se sisältää myös katkelman jonka olen kuullut hyvin usein erilaisissa uskonnollisissa menoissa.
>>> Numeri 6
23. "Puhu Aaronille ja hänen pojillensa ja sano: Siunatessanne israelilaisia sanokaa heille:
24. Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua;
25. Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen;
26. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan. <<<
Ongelmat jotka tästä seuraavat ovat seuraavat.
Tässä puhutaan israelilaisten siunaamisesta, ei kristittyjen siunaamisesta, mutta tästä huolimatta tämä kyseinen katkelma on jotakin jota käytetään hyvin monissa kristillisissä seremonioissa. En muista osallistuneeni ainoaankaan jumalanpalvelukseen jossa tätä ei olisi mainittu.
Laskevatko nämä ihmiset siis itsensä israelilaisiksi?
Mikäli Uusi-testamentti kumoaa Vanhan-testamentin, minkä takia käyttää tätä ollenkaan?
Ja mikäli Uusi-testamentti ja siinä mainittu Jeesus ainoastaan poistaa tarpeen suorittaa uhrimenoja, Vanhan-testamentin lait jotka eivät koska uhrausta pätevät myös kristittyihin aivan yhtä lailla kuin juutalaisiinkin.
Kun vielä tätä tarkastelee asiayhteydessä jossa se mainitaan,kyseessä kun on kuitenkin tilanne jossa israelilaiset ovat lähdössä sotaan, niin tarkoittaako tämä myös sitä että kirkko valmistaa sen kannattajia sotaan.
Numeri 7 käy lävitse mitä eri sukukunnat toivat uhrilahjaksi Jumalalle.
Numeri 8 ja 9 käyvät lävitse erilaisia rituaaleja joilla kunnioitetaan tätä Jumalaa sekä esittää tarinan jossa Jumala ohjaa israelilaisia pilven muodossa.
Numeri 10 israelilaiset jotka olivat koonneet sotajoukkonsa lähtevät liikkeelle.
sunnuntaina, heinäkuuta 4
Koska minä voin!!
Kun vääräuskoisesta oltiin viimein päästy eroon kivittämällä ( Leviticus 24 ) pääsee Raamattu jatkamaan eteen päin.
Leviticus 25 jatkaa tästä esittämällä erilaisia säädöksiä siitä kuinka viljelyksiä tulee hoitaa.
Kun kyseessä on asia joka vaatii työn tekoa on toki ilmeistä että tässä samassa kohdassa mainitaan myös joitakin säädöksiä koskien työn tekijöitä, tässä tapauksessa orjia.
Edellisten lisäksi Leviticus 25 pitää sisällään joukon säädöksiä koskien edellä mainitun omaisuuden, maan ja orjien, myymisestä ja perimisestä.
Leviticua 26 on puolestaan varsin mielenkiintoinen kappale lähinnä siitä syystä että se esittää konseptin, ei niinkään irrallisia kohtia taikka katkelmia tarkasti määritellyistä laeista taikka ohjeista.
Tietenkin lukuun ottamatta standardiksikin jo muodostunutta: Älä tee jumalankuvia; käskyä.
Tätä alla olevaa lainausta edeltää eri joukko lupauksia joita Jumala Raamatussa lupaa niille jotka seuraava Jumalan asettamia säädöksiä. Toisin sanoen: "Tehkää niin kuin minä sanon ja kaikkea mukavaa tapahtuu."
>>> Leviticus 26: 14. Mutta jos te ette kuule minua ettekä pidä kaikkia näitä käskyjä,
15. vaan hylkäätte halpana minun ohjeeni ja teidän sielunne vieroo minun säädöksiäni, niin ettette pidä kaikkia minun käskyjäni, vaan rikotte minun liittoni,
16. niin minäkin teen teille samoin ja rankaisen teitä hirmuisilla onnettomuuksilla, hivutustaudilla ja kuumeella, jotka sammuttavat teidän silmänne ja näännyttävät sielunne; ja te kylvätte siemenenne turhaan, sillä teidän vihollisenne syövät sen. <<<
Jakeesta 14 lähtien aina jakeeseen 46 joka päättää Leviticus 26, Raamattu etenee samoin kertoen miten Jumala rankaisee niitä jotka eivät noudata kaikkia Jumalan käskyjä.
Tämä ei ole ainoastaan vaade täydellisestä tottelevaisuudesta jossa jokaista käskyä on toteltava, vaan myös vaatimus täydellisyydestä näiden käskyjen toteuttamisessa.
Tämänkaltainen totalitarismi ei ole tietenkään Raamatussa uutta, vaan sama mentaliteetti on nähtävissä myös hieman aiemmin sekä Aaronin poikien tapauksessa että jumalanpilkkaajan kivittämisessä.
Näiden kaikkien taustalla toimii sama: Might makes right; eli voima oikeuttaa, periaate jossa se että jollakin on voima toteuttaa jotakin tarkoittaa sitä että kaikki mitä tämä tekee taikka säätää on oikein ja hyvää.
Tämä on yleinen ongelma Raamatussa jo ylipäätään, myös niissä kohden joissa esitetty laki, määräys, neuvo, ohje taikka jokin muu opastus toimia jotenkin olisi itsessään sellaisenaan hyvä asia. Oikeutuksena sille minkä takia jokin on hyvä toimii: Koska Jumala sanoi niin, ei se mitä seurauksia kullakin toimella on.
Leviticus päättyy kappaleeseen 27, jossa mm; kerrotaan minkä arvoisia ihmiset ovat niitä ostettaessa, huomionarvoisaa lienee kaiketi se että naiset ovat arvoltaan lähes tasan puolet miehen arvosta.
Leviticus 27 muistaa myös mainita miten erotellaan puhtaat ja likaiset eläimet ja miten pyhitettyjä asioita tulee kohdella ja kuinka tuhon omaksi vihitty ihminen on tapettava, häntä ei siis saa myydä orjaksi.
Ja niin on päättynyt jälleen yksi Raamatun jumalallisen ilmoituksen sisältämä opus.
Leviticus 25 jatkaa tästä esittämällä erilaisia säädöksiä siitä kuinka viljelyksiä tulee hoitaa.
Kun kyseessä on asia joka vaatii työn tekoa on toki ilmeistä että tässä samassa kohdassa mainitaan myös joitakin säädöksiä koskien työn tekijöitä, tässä tapauksessa orjia.
Edellisten lisäksi Leviticus 25 pitää sisällään joukon säädöksiä koskien edellä mainitun omaisuuden, maan ja orjien, myymisestä ja perimisestä.
Leviticua 26 on puolestaan varsin mielenkiintoinen kappale lähinnä siitä syystä että se esittää konseptin, ei niinkään irrallisia kohtia taikka katkelmia tarkasti määritellyistä laeista taikka ohjeista.
Tietenkin lukuun ottamatta standardiksikin jo muodostunutta: Älä tee jumalankuvia; käskyä.
Tätä alla olevaa lainausta edeltää eri joukko lupauksia joita Jumala Raamatussa lupaa niille jotka seuraava Jumalan asettamia säädöksiä. Toisin sanoen: "Tehkää niin kuin minä sanon ja kaikkea mukavaa tapahtuu."
>>> Leviticus 26: 14. Mutta jos te ette kuule minua ettekä pidä kaikkia näitä käskyjä,
15. vaan hylkäätte halpana minun ohjeeni ja teidän sielunne vieroo minun säädöksiäni, niin ettette pidä kaikkia minun käskyjäni, vaan rikotte minun liittoni,
16. niin minäkin teen teille samoin ja rankaisen teitä hirmuisilla onnettomuuksilla, hivutustaudilla ja kuumeella, jotka sammuttavat teidän silmänne ja näännyttävät sielunne; ja te kylvätte siemenenne turhaan, sillä teidän vihollisenne syövät sen. <<<
Jakeesta 14 lähtien aina jakeeseen 46 joka päättää Leviticus 26, Raamattu etenee samoin kertoen miten Jumala rankaisee niitä jotka eivät noudata kaikkia Jumalan käskyjä.
Tämä ei ole ainoastaan vaade täydellisestä tottelevaisuudesta jossa jokaista käskyä on toteltava, vaan myös vaatimus täydellisyydestä näiden käskyjen toteuttamisessa.
Tämänkaltainen totalitarismi ei ole tietenkään Raamatussa uutta, vaan sama mentaliteetti on nähtävissä myös hieman aiemmin sekä Aaronin poikien tapauksessa että jumalanpilkkaajan kivittämisessä.
Näiden kaikkien taustalla toimii sama: Might makes right; eli voima oikeuttaa, periaate jossa se että jollakin on voima toteuttaa jotakin tarkoittaa sitä että kaikki mitä tämä tekee taikka säätää on oikein ja hyvää.
Tämä on yleinen ongelma Raamatussa jo ylipäätään, myös niissä kohden joissa esitetty laki, määräys, neuvo, ohje taikka jokin muu opastus toimia jotenkin olisi itsessään sellaisenaan hyvä asia. Oikeutuksena sille minkä takia jokin on hyvä toimii: Koska Jumala sanoi niin, ei se mitä seurauksia kullakin toimella on.
Leviticus päättyy kappaleeseen 27, jossa mm; kerrotaan minkä arvoisia ihmiset ovat niitä ostettaessa, huomionarvoisaa lienee kaiketi se että naiset ovat arvoltaan lähes tasan puolet miehen arvosta.
Leviticus 27 muistaa myös mainita miten erotellaan puhtaat ja likaiset eläimet ja miten pyhitettyjä asioita tulee kohdella ja kuinka tuhon omaksi vihitty ihminen on tapettava, häntä ei siis saa myydä orjaksi.
Ja niin on päättynyt jälleen yksi Raamatun jumalallisen ilmoituksen sisältämä opus.
torstaina, heinäkuuta 1
Vääräuskoiset hengiltä!!
Vanhaan ja hyvin vanhaan Raamatun tapaan Leviticus kappaleessa 24 jatkaa edelleen kertomuksia siitä kuinka ja millaisia uhrimenoja Jumalalle on suoritettava.
Nämä kuitenkin katkeavat yllättäen ja palaamme ainakin hetkeksi Raamatun ihmeellisten lakien maailmaan.
Leviticus 24:10- 23.
Olipa kerran mies ja tämän vaimo joilla oli poika lapsi joka ilmaisi tyytymättömyytensä omaan tilanteeseensa pilkkaamalla Jumalaa. Niin tapahtui että poika vietiin Mooseksen eteen ja vangittiin kunnes osuva rangaistus oli määritelty.
Niinpä Mooses kysyi Jumalalta neuvoa asiaan ja päätökseen päästiin. Osuva rangaistus tällaiseen hirmutekoon oli ilmeinen ja koska en mitenkään halua vääristellä asiaa annan Jumalan itsensä puhua Raamatun välityksellä.
[Leviticus 24:
14. "Vie kirooja leirin ulkopuolelle, ja kaikki, jotka kuulivat sen, laskekoot kätensä hänen päänsä päälle, ja koko kansa kivittäköön hänet.
15. Ja puhu israelilaisille ja sano: Kuka ikinä Jumalaansa kiroaa, se joutuu syynalaiseksi.
16. Ja joka Herran nimeä pilkkaa, rangaistakoon kuolemalla; koko kansa kivittäköön hänet kuoliaaksi. Olipa se muukalainen tai maassa syntynyt, joka pilkkaa Herran nimeä, hänet surmattakoon.]
Jälleen kerran Raamatun Jumala osoitti oman laupeutensa ja rakkautensa kansaa kohtaan joka hartaasti ja täysin vapaasta tahdostaan olivat valinneet seuraavansa Häntä.
Vaikka en kenenkään iloa haluasikaan pilata, tämä kyseinen asia on jotakin jota on syytä harkita myös vakavasti.
Tämä edellinen on Raamatusta löytyvä kohta jolla voidaan oikeuttaa vääräuskoisen ihmisen tappaminen. Eikä kyse ole ainoastaan henkilöistä jotka eivät usko; Rikos oli se että Jumalaa pilkattiin, toisin sanoen tämä kyseinen henkilö ei harjoittanut uskontoa niin kuin olisi pitänyt.
Mikä sitten on oikea tapa harjoittaa uskontoa??
Kysy miltä tahansa ja ryhmittymältä oli kyse sitten Jehovan todistajista, Mormoneista, Katollisilta taikka sitten Evankelis luterilaisilta ja jokainen näistä kertoo että ainoa oikea tapa harjoittaa kristillistä uskoa on heidän omansa.
Kuka tahansa näiden ryhmien edustaja voisi lukea tämän kohdan ja sen perusteella, täysin vailla minkäänlaista tarvetta "tulkita" sitä mitä Raamattu sanoo, oikeuttaa henkilön tappamisen joka ei usko samoin kuin hän itse.
Koska hieman yli 80% suomalaisista kuuluu johonkin kristilliseen yhteisöön, uskonnoista puhuttaessa kristillinen usko ja sen opit nousevat usein esille.
Joissakin tapauksissa keskustelu siirtyy siihen minkä takia minä esitän kritiikkiä pääsääntöisesti kristillistä oppia kohtaan, enkä esim: islamia.
Ensimmäisen syyn jo mainitsinkin. Minä elän yhteiskunnassa jossa huomattava enemmistö on vähintäänkin nimellisesti kristittyjä, joten kristillisellä uskolla on kaikkein eniten vaikutusta yhteiskuntaan jossa olen osana. Toinen syy on se että kristillinen usko, vaikka sen varjolla nyt harjoitetaankin huomattavasti vähemmän väkivaltaa kuin islamin, sisältää samakaltaiset oikeutukset väkivallan teolle "vääräuskoisia" kohtaan kuin islamkin.
Se että huomattavasti suurempi osa kristityistä, verrattaessa muslimeihin, eivät varsinaisesti toimi siten kuin heidän uskontonsa opettaa on tietenkin hyvä asia, mutta se ei poista sitä mitä heidän oppinsa todellisuudessa opettaa ja pitää sisällään.
Keskeinen ongelma on nimenomaisesti oppi eikä varsinaisesti ihmiset jotka siihen kulloinkin uskovat, tämä siitä syystä että ihmiset voidaan saada uskomaan aivan mihinkä tahansa.
Oppi tarjoaa oikeutuksen ihmisille toimia ja niin kauan kuin tässä yllä mainittujen kaltaiset opit on löydettävissä Raamatusta, sen esittämä oppi on yhtä ongelmallinen kuin oppi jonka Koraani esittää.
Tätä kautta ihmiset jotka uskovat näihin oppeihin ovat ongelma, eivät välttämättä sen takia miten he toimivat muita ihmisiä kohtaan taikka miten he harjoittavat omaa uskontoaan, vaan siksi että he edesauttavat näiden oppien leviämisessä; oppien jotka sisältävät oikeutuksen ihmisten tappamiseen jotka ajattelevat eri tavalla.
Leviticus 24: 17- 23
Kappale jatkuu laki muodossa jossa murhasta tuomitaan kuolemaan, vammasta sama vamma ja eläimestä toinen eläin korvaukseksi.
Voimme kuitenkin pysyä edelleen aiheessa sillä Raamattu ei jätä kertomatta mikä oli lopputulos tässä esimerkkitapauksessa joka jumalanpilkkaa käsitteli.
Leviticus 24:
[23 Ja Mooses puhui näin israelilaisille; ja he veivät kiroojan leirin ulkopuolelle ja kivittivät hänet kuoliaaksi. Näin israelilaiset tekivät, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut. ]
Nämä kuitenkin katkeavat yllättäen ja palaamme ainakin hetkeksi Raamatun ihmeellisten lakien maailmaan.
Leviticus 24:10- 23.
Olipa kerran mies ja tämän vaimo joilla oli poika lapsi joka ilmaisi tyytymättömyytensä omaan tilanteeseensa pilkkaamalla Jumalaa. Niin tapahtui että poika vietiin Mooseksen eteen ja vangittiin kunnes osuva rangaistus oli määritelty.
Niinpä Mooses kysyi Jumalalta neuvoa asiaan ja päätökseen päästiin. Osuva rangaistus tällaiseen hirmutekoon oli ilmeinen ja koska en mitenkään halua vääristellä asiaa annan Jumalan itsensä puhua Raamatun välityksellä.
[Leviticus 24:
14. "Vie kirooja leirin ulkopuolelle, ja kaikki, jotka kuulivat sen, laskekoot kätensä hänen päänsä päälle, ja koko kansa kivittäköön hänet.
15. Ja puhu israelilaisille ja sano: Kuka ikinä Jumalaansa kiroaa, se joutuu syynalaiseksi.
16. Ja joka Herran nimeä pilkkaa, rangaistakoon kuolemalla; koko kansa kivittäköön hänet kuoliaaksi. Olipa se muukalainen tai maassa syntynyt, joka pilkkaa Herran nimeä, hänet surmattakoon.]
Jälleen kerran Raamatun Jumala osoitti oman laupeutensa ja rakkautensa kansaa kohtaan joka hartaasti ja täysin vapaasta tahdostaan olivat valinneet seuraavansa Häntä.
Vaikka en kenenkään iloa haluasikaan pilata, tämä kyseinen asia on jotakin jota on syytä harkita myös vakavasti.
Tämä edellinen on Raamatusta löytyvä kohta jolla voidaan oikeuttaa vääräuskoisen ihmisen tappaminen. Eikä kyse ole ainoastaan henkilöistä jotka eivät usko; Rikos oli se että Jumalaa pilkattiin, toisin sanoen tämä kyseinen henkilö ei harjoittanut uskontoa niin kuin olisi pitänyt.
Mikä sitten on oikea tapa harjoittaa uskontoa??
Kysy miltä tahansa ja ryhmittymältä oli kyse sitten Jehovan todistajista, Mormoneista, Katollisilta taikka sitten Evankelis luterilaisilta ja jokainen näistä kertoo että ainoa oikea tapa harjoittaa kristillistä uskoa on heidän omansa.
Kuka tahansa näiden ryhmien edustaja voisi lukea tämän kohdan ja sen perusteella, täysin vailla minkäänlaista tarvetta "tulkita" sitä mitä Raamattu sanoo, oikeuttaa henkilön tappamisen joka ei usko samoin kuin hän itse.
Koska hieman yli 80% suomalaisista kuuluu johonkin kristilliseen yhteisöön, uskonnoista puhuttaessa kristillinen usko ja sen opit nousevat usein esille.
Joissakin tapauksissa keskustelu siirtyy siihen minkä takia minä esitän kritiikkiä pääsääntöisesti kristillistä oppia kohtaan, enkä esim: islamia.
Ensimmäisen syyn jo mainitsinkin. Minä elän yhteiskunnassa jossa huomattava enemmistö on vähintäänkin nimellisesti kristittyjä, joten kristillisellä uskolla on kaikkein eniten vaikutusta yhteiskuntaan jossa olen osana. Toinen syy on se että kristillinen usko, vaikka sen varjolla nyt harjoitetaankin huomattavasti vähemmän väkivaltaa kuin islamin, sisältää samakaltaiset oikeutukset väkivallan teolle "vääräuskoisia" kohtaan kuin islamkin.
Se että huomattavasti suurempi osa kristityistä, verrattaessa muslimeihin, eivät varsinaisesti toimi siten kuin heidän uskontonsa opettaa on tietenkin hyvä asia, mutta se ei poista sitä mitä heidän oppinsa todellisuudessa opettaa ja pitää sisällään.
Keskeinen ongelma on nimenomaisesti oppi eikä varsinaisesti ihmiset jotka siihen kulloinkin uskovat, tämä siitä syystä että ihmiset voidaan saada uskomaan aivan mihinkä tahansa.
Oppi tarjoaa oikeutuksen ihmisille toimia ja niin kauan kuin tässä yllä mainittujen kaltaiset opit on löydettävissä Raamatusta, sen esittämä oppi on yhtä ongelmallinen kuin oppi jonka Koraani esittää.
Tätä kautta ihmiset jotka uskovat näihin oppeihin ovat ongelma, eivät välttämättä sen takia miten he toimivat muita ihmisiä kohtaan taikka miten he harjoittavat omaa uskontoaan, vaan siksi että he edesauttavat näiden oppien leviämisessä; oppien jotka sisältävät oikeutuksen ihmisten tappamiseen jotka ajattelevat eri tavalla.
Leviticus 24: 17- 23
Kappale jatkuu laki muodossa jossa murhasta tuomitaan kuolemaan, vammasta sama vamma ja eläimestä toinen eläin korvaukseksi.
Voimme kuitenkin pysyä edelleen aiheessa sillä Raamattu ei jätä kertomatta mikä oli lopputulos tässä esimerkkitapauksessa joka jumalanpilkkaa käsitteli.
Leviticus 24:
[23 Ja Mooses puhui näin israelilaisille; ja he veivät kiroojan leirin ulkopuolelle ja kivittivät hänet kuoliaaksi. Näin israelilaiset tekivät, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut. ]
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)