5Mooses 14
Vaikka Raamattu sisältönsä puolesta onkin varsin kirjava teos jotakin mitä siitä puuttuu, no ainakin tarkoituksenmukaisesti, on huumori. Tosin mikäli tykkää huonoista elokuvista niiden tarkoituksettoman huumorin takia, saattaa Raamattukin vaikuttaa varsin humoristiselta teokselta.
Tietenkin lisäarvoa tästä huumorista saa siitä ajatuksesta että jotkut ihmiset ihan oikeasti uskovat löytävänsä tästä teoksesta jonkinlaisen jumalallisen totuuden.
Hieman..... valaistuneemmat jumalallisen totuuden etsijät ovat kuitenkin tulleet sellaiseen johtopäätökseen että tieteellinen metodi näyttää tuottavan tuloksia siinä missä teologinen väitteiden tekeminen pettää.
Pääosin tämä teologia pettää siinä vaiheessa kun joku yrittää perustella miksi kenenkään muun tulisi uskoa mitä joku on saanut päähänsä, toisin kuin tiede joka näyttää kykenevän osoittamaan totuuksia riippumatta siitä hyväksyykö joku niitä vaiko ei.
Niinpä tämä on synnyttänyt tietynlaisen argumentointi tavan jossa pyritään osoittamaan että Raamattu on ennustanut teksteissään tieteellisiä löydöksiä, osoittamalla johonkin tiettyyn Raamatun kohtaan ja tulkitsemalla tätä teksti kohtaa...... no sanotaan nyt vaikka... hyvin elegantilla tavalla.
Tämän argumentointitavan huomattavista ongelmista riippumatta, pääosin tämän ongelman johtuessa siitä että jo todistettuja tieteellisiä malleja jälkikäteen sovitetaan yhteen uskonnollisen tekstin kanssa, on tietyllä tapaa rohkaisevaa nähdä tällaista kehitystä jossa todellisuutta ei aivan kokonaan hylätä omaan taikauskoon vetoamalla.
Tietenkin tätä keskustelua on jokseenkin huvittavaa seurata tiedeyhteisö kun katsoo näitä todistuksia pseudotieteenä, täysin perustellusti, ja vakaumukselliset uskonnolliset henkilöt usein kutsuvat tällaisia henkilöitä harhaoppisiksi, myöskin perustellusti.
Tosin jonkun harhaoppisuus on huomattavasti helpompi osoittaa kuin jonkun pseudotieteellisyys, yksinkertaisesti vain julistamalla että itse on oikeassa ja tuo toinen henkilö väärässä koska ei ole samaa mieltä kuin henkilö joka syyttää tätä toista harhaopista.
Tämä kyseinen kappale on kuitenkin varsin hyvä osoitus siitä että Raamattu ei missään mielessä ole tieteellinen tuotos samalla kun se on tietyssä määrin osoitus myös siitä että kaikkitietäväksi ei tätä jumaluuttakaan voida mennä sanomaan.
Yhtenä tällaisena esimerkkinä toiminee 5Mooses 14: 12 - 18 jossa lepakon mainitaan olevan lintu jota ei saa syödä tai 5Mooses 14: 7 joka kertoo jäniksen olevan märehtijä.
Joku saattaa esittää että on varsin epäreilua ottaa esiin muutamia yksittäisiä kohtia, mutta täysin samaa tekevät myös ne jotka pyrkivät osoittamaan kohtia Raamatusta joiden tulkinnat voidaan soveltaa nyky tieteen löydöksiin.
Tällaisen vertauksen tekeminen on kuitenkin varsin epärehellistä sillä vaikka kummassakin tapauksessa on kyse yksittäisistä Raamatun kohdista, nuo mainitsemani kohdat ovat jotakin missä ei ole tarvinnut suorittaa minkäänlaista tulkintaa vaan ne ovat sellaisenaan osa Raamattua.
Sen sijaan voidakseen esittää Raamatun olevan tieteellinen teos, tulkinta on välttämätön, sillä sellaisenaan Raamattu ei juurikaan tieteellisyydellään loista.
tiistaina, elokuuta 28
torstaina, elokuuta 9
Vääräuskoiset hengiltä, naapurit myös!!!
5Mooses13 12-18
Koska kiertelevät shamaanit ja perheen sisäiset ristiriidat on saatu korjattua, tosin brutaalisti mutta kuitenkin, niin Raamattu kulminoituu tämän yhden kappaleen aikana yksilöllisestä ongelman ratkaisusta yhteisöllisten ongelmien ratkaisemiseen.
Valitettavasti metodit joilla näitä ongelmia ratkaistaan eivät muutu kertomuksen edetessä mihinkään ja niinpä tämä oppi kehittyy yksittäisistä veriteoista kansanmurhaksi hyvinkin nopeasti.
Käytännössä tämän opin määrätessä että mikäli joku yrittää kaupungissa käännyttää kyseisen kaupungin asukkaista muiden jumalien palvelukseen, on koko kaupunki hävitettävä totaalisesti säästämättä ketään...mukaan luettuna eläimet. ( 5Mooses18: 12 - 15)
Jos jonkun surmaaminen eriävien mielipiteiden esittämisen vuoksi vaikuttaa jokseenkin kohtuuttomalta, niin tämä hieman myöhemmin esitetty vaatimus on vielä mielettömämpi.
Kokonaisen yhteisön joukkomurha jonkun yksittäisen henkilön esittämien ajatusten vuoksi, siinäkin tapauksessa että ajatusten esittämisestä voitaisiin oikeutetusti tuomita, on totaalisesti mielivaltainen ja oikeuttamaton.
Huomion arvoista tässä on vielä sekin että mitään erottelua siinä ketkä surmataan ja ketkä ei, ei tehdä.
Jolloin tämän veriteon kohteeksi joutuvat myös ne jotka eivät ole tietoisia tästä asiasta kuten myös ne jotka olisivat vastustaneet näitä esitettyjä ajatuksia.
Ainoastaan se että sattuu olemaan paikalla on riittävä syy kuolemantuomion langettamiseksi.
Tämä on myös tietyllä varsin erikoisella tavalla ristiriitainen kahden edellisen opin suhteen, sillä molemmat niistä käsittelevät henkilöitä jotka pyrkivät vakuuttamaan jonkun jostakin muusta kuin Raamatun sisältämän opin mukaisesta jumaluudesta. Jos koko yhteisö voidaan tämän perusteella tuomita kuolemaan, niin silloin nämä kaksi edellistäkin tapausta tämän viimeisen esityksen valossa tarkastellessa johtaisi koko kyseisen yhteisön hävittämiseen.
Näiden tapausten ollessa väärät profeetat ja perheenjäsenet, joita käsittelin tarkemmin kahdessa tätä edeltävässä kirjoituksessa.
Tämän kaltaiselle rakennelmalle on kuitenkin olemassa syynsä.
Se toimii lisä uhkana niille jotka mahdollisesti eivät hyväksy toimintaa joka vaatii muukalaisten ja omien perheenjäsentensä murhaamisen, tapauksissa joissa nämä esittävät ajatuksia jotka poikkeavat määrätystä.
Käytännössä esittämällä uhkavaatimuksen joka voidaan yksinkertaistaa seuraavaan muotoon:
Mikäli et suostu surmaamaan niitä jotka ovat eri mieltä, asetat koko yhteisön itsesi mukaan luettuna vaaraan.
Toisin sanoen kyseinen henkilö asetetaan asemaan jossa hänen on valittava kahden pahan väliltä, antamalla tälle kaksi vaihtoehtoa joista molemmat ovat täysin mielettömiä mutta joista jälkimmäisellä on vakavammat seuraukset.
Samalla tämä syyllistää kyseistä henkilöä tämän järjestelmän mielettömyydestä, siinä tapauksessa että tämä päättää olla hyväksymättä ajatusta murhasta oikeudenmukaisena, esittämällä että tämä valinta johtaa koko yhteisön tuhoon.
Toki tällainen on mahdollista tästä järjestelmästä käsin, mutta ongelma ei ole se että joku valitsee olla noudattamatta kyseistä järjestelmää, vaan sen sijaan ongelma on kyseinen järjestelmä itsessään.
Tämä toimii myös suojana tälle järjestelmälle, sillä mikäli joku kyseenalaistaa tämän opin edes osittain antaa se oikeutuksen niille jotka eivät niin tee murhata tämän kyseisen henkilön.
Tähän samaiseen oppiin vetoamalla nämä voivat sitten oikeuttaa tekonsa yhteisön suojelemisella vaikka todellisuudessa koko tilanteen on aikaansaanut oppi jonka nämä ovat hyväksyneet.
Psykologista kiristämistä parhaimmillaan, sitä tämä on jos mitä.
Koska kiertelevät shamaanit ja perheen sisäiset ristiriidat on saatu korjattua, tosin brutaalisti mutta kuitenkin, niin Raamattu kulminoituu tämän yhden kappaleen aikana yksilöllisestä ongelman ratkaisusta yhteisöllisten ongelmien ratkaisemiseen.
Valitettavasti metodit joilla näitä ongelmia ratkaistaan eivät muutu kertomuksen edetessä mihinkään ja niinpä tämä oppi kehittyy yksittäisistä veriteoista kansanmurhaksi hyvinkin nopeasti.
Käytännössä tämän opin määrätessä että mikäli joku yrittää kaupungissa käännyttää kyseisen kaupungin asukkaista muiden jumalien palvelukseen, on koko kaupunki hävitettävä totaalisesti säästämättä ketään...mukaan luettuna eläimet. ( 5Mooses18: 12 - 15)
Jos jonkun surmaaminen eriävien mielipiteiden esittämisen vuoksi vaikuttaa jokseenkin kohtuuttomalta, niin tämä hieman myöhemmin esitetty vaatimus on vielä mielettömämpi.
Kokonaisen yhteisön joukkomurha jonkun yksittäisen henkilön esittämien ajatusten vuoksi, siinäkin tapauksessa että ajatusten esittämisestä voitaisiin oikeutetusti tuomita, on totaalisesti mielivaltainen ja oikeuttamaton.
Huomion arvoista tässä on vielä sekin että mitään erottelua siinä ketkä surmataan ja ketkä ei, ei tehdä.
Jolloin tämän veriteon kohteeksi joutuvat myös ne jotka eivät ole tietoisia tästä asiasta kuten myös ne jotka olisivat vastustaneet näitä esitettyjä ajatuksia.
Ainoastaan se että sattuu olemaan paikalla on riittävä syy kuolemantuomion langettamiseksi.
Tämä on myös tietyllä varsin erikoisella tavalla ristiriitainen kahden edellisen opin suhteen, sillä molemmat niistä käsittelevät henkilöitä jotka pyrkivät vakuuttamaan jonkun jostakin muusta kuin Raamatun sisältämän opin mukaisesta jumaluudesta. Jos koko yhteisö voidaan tämän perusteella tuomita kuolemaan, niin silloin nämä kaksi edellistäkin tapausta tämän viimeisen esityksen valossa tarkastellessa johtaisi koko kyseisen yhteisön hävittämiseen.
Näiden tapausten ollessa väärät profeetat ja perheenjäsenet, joita käsittelin tarkemmin kahdessa tätä edeltävässä kirjoituksessa.
Tämän kaltaiselle rakennelmalle on kuitenkin olemassa syynsä.
Se toimii lisä uhkana niille jotka mahdollisesti eivät hyväksy toimintaa joka vaatii muukalaisten ja omien perheenjäsentensä murhaamisen, tapauksissa joissa nämä esittävät ajatuksia jotka poikkeavat määrätystä.
Käytännössä esittämällä uhkavaatimuksen joka voidaan yksinkertaistaa seuraavaan muotoon:
Mikäli et suostu surmaamaan niitä jotka ovat eri mieltä, asetat koko yhteisön itsesi mukaan luettuna vaaraan.
Toisin sanoen kyseinen henkilö asetetaan asemaan jossa hänen on valittava kahden pahan väliltä, antamalla tälle kaksi vaihtoehtoa joista molemmat ovat täysin mielettömiä mutta joista jälkimmäisellä on vakavammat seuraukset.
Samalla tämä syyllistää kyseistä henkilöä tämän järjestelmän mielettömyydestä, siinä tapauksessa että tämä päättää olla hyväksymättä ajatusta murhasta oikeudenmukaisena, esittämällä että tämä valinta johtaa koko yhteisön tuhoon.
Toki tällainen on mahdollista tästä järjestelmästä käsin, mutta ongelma ei ole se että joku valitsee olla noudattamatta kyseistä järjestelmää, vaan sen sijaan ongelma on kyseinen järjestelmä itsessään.
Tämä toimii myös suojana tälle järjestelmälle, sillä mikäli joku kyseenalaistaa tämän opin edes osittain antaa se oikeutuksen niille jotka eivät niin tee murhata tämän kyseisen henkilön.
Tähän samaiseen oppiin vetoamalla nämä voivat sitten oikeuttaa tekonsa yhteisön suojelemisella vaikka todellisuudessa koko tilanteen on aikaansaanut oppi jonka nämä ovat hyväksyneet.
Psykologista kiristämistä parhaimmillaan, sitä tämä on jos mitä.
keskiviikkona, elokuuta 8
Vääräuskoiset henkiltä, puoliso myös!!
5Mooses 13: 6 - 11
Väärien profeettojen surmaamisen jälkeen Raamattu siirtyy saarnaajista lähipiiriin, sillä onhan uskolle olemassa muitakin vaaratekijöitä joista kaikista pääsee eroon samalla, ilmeisesti hyväksi todetulla menetelmällä. Kuolleet kun tunnetusti eivät ole kovinkaan hyviä vakuuttamaan ketään yhtään mistään, samalla kun murha toimii jokseenkin vahvana pelotteena niille jotka mahdollisesti saattaisivat esittää eriäviä mielipiteitä.
Ja millaisen aseman omaava henkilö on sellainen joka kaikkein todennäköisimmin voi saada jonkun vakuuttumaan jostakin asiasta??
Joku tuntematon henkilö joka tulee esittämään ajatuksiaan vai sellainen henkilö johon luottaa ja johonka on henkilökohtainen suhde?
Vastaus on tietenkin ilmeinen ja niinpä Raamattu pyrkii korjaamaan tämän ongelman samalla tavalla kuin se pyrkii korjaamaan kaikki muutkin ongelmat, vaientamalla ne jotka ovat eri mieltä vaatimalla näiden surmaamista.
Syykin tähän on ilmeinen Raamattu kun ei perustele, oikeuta taikka pyri osoittamaan että sen esittämän asiat olisivat todellisia. Jolloin verrattaessa mihinkä tahansa muuhun uskonnolliseen käsitykseen, on se yhtä pätevä. Tämä todennäköisesti tajuttiin jo kyseisen opuksen kirjoittamisen aikaan ja niinpä ainutkaan Raamatussa oleva kohta ei pyri osoittamaan että se olisi tosi, sen sijaan pyrkimyksenä on eristää ihmiset eri tavalla ajattelevista ja demonisoida niitä jotka eivät tätä annettua normia noudata.
Taktiikat uskonnon puolustamiseksi eivät siis ole muuttuneet mihinkään viimeisen 4000 vuoden aikana, vaikka viimeisin kehitys onkin ollut sellaista että toisinajattelijoiden surmaamisen katsotaan olevan varsin sopimatonta toimintaa.
Raamattu ei tällaisia moderneja estoja kuitenkaan tunne, päinvastoin, ja niinpä ajaakseen tätä heimomentaliteettia ja kuuliaisuutta esittää se vaateen siitä että mikäli jonkun perheenjäsen taikka omainen sortuu sellaiseen hirvittävään haureuteen kuin itsenäiseen ajatteluun: On kyseisen henkilön oltava se joka ensimmäisenä kohottaa kätensä tämän surmatakseen..... jonka jälkeen koko yhteisön on osallistuttava tähän veritekoon.
Tarkoituksena tässäkin on se että ensin eristetään ihmiset pois muusta maailmasta jonka jälkeen nämä sidotaan sääntöihin vaatimalla näitä suorittamaan jokin sellainen teko jonka suorittaminen voidaan oikeuttaa ainoastaan silloin jos opetettu oppi on tosi.
Kun jonkun saa suorittamaan murhan jonkin opin varjolla, ei enää tarvitse pelätä sitä että tuo kyseinen henkilö muuttaisi mielipiteitään ja tunnustaisi että oppi jonka pohjalta hän on toiminut on väärässä.
Tällainen tunnustus kun tarkoittaisi sitä että hän myös tunnustaisi murhanneensa jonkun, sen sijaan että teon voisi oikeuttaa oikeudenmukaisuudella ja sääntöjen noudattamisella, varsinkin silloin jos murhan kohteena on oma lapsi taikka vaimo niin kuin Raamattu mm; ohjeistaa. (5Mooses 13: 6 - 10)
Väärien profeettojen surmaamisen jälkeen Raamattu siirtyy saarnaajista lähipiiriin, sillä onhan uskolle olemassa muitakin vaaratekijöitä joista kaikista pääsee eroon samalla, ilmeisesti hyväksi todetulla menetelmällä. Kuolleet kun tunnetusti eivät ole kovinkaan hyviä vakuuttamaan ketään yhtään mistään, samalla kun murha toimii jokseenkin vahvana pelotteena niille jotka mahdollisesti saattaisivat esittää eriäviä mielipiteitä.
Ja millaisen aseman omaava henkilö on sellainen joka kaikkein todennäköisimmin voi saada jonkun vakuuttumaan jostakin asiasta??
Joku tuntematon henkilö joka tulee esittämään ajatuksiaan vai sellainen henkilö johon luottaa ja johonka on henkilökohtainen suhde?
Vastaus on tietenkin ilmeinen ja niinpä Raamattu pyrkii korjaamaan tämän ongelman samalla tavalla kuin se pyrkii korjaamaan kaikki muutkin ongelmat, vaientamalla ne jotka ovat eri mieltä vaatimalla näiden surmaamista.
Syykin tähän on ilmeinen Raamattu kun ei perustele, oikeuta taikka pyri osoittamaan että sen esittämän asiat olisivat todellisia. Jolloin verrattaessa mihinkä tahansa muuhun uskonnolliseen käsitykseen, on se yhtä pätevä. Tämä todennäköisesti tajuttiin jo kyseisen opuksen kirjoittamisen aikaan ja niinpä ainutkaan Raamatussa oleva kohta ei pyri osoittamaan että se olisi tosi, sen sijaan pyrkimyksenä on eristää ihmiset eri tavalla ajattelevista ja demonisoida niitä jotka eivät tätä annettua normia noudata.
Taktiikat uskonnon puolustamiseksi eivät siis ole muuttuneet mihinkään viimeisen 4000 vuoden aikana, vaikka viimeisin kehitys onkin ollut sellaista että toisinajattelijoiden surmaamisen katsotaan olevan varsin sopimatonta toimintaa.
Raamattu ei tällaisia moderneja estoja kuitenkaan tunne, päinvastoin, ja niinpä ajaakseen tätä heimomentaliteettia ja kuuliaisuutta esittää se vaateen siitä että mikäli jonkun perheenjäsen taikka omainen sortuu sellaiseen hirvittävään haureuteen kuin itsenäiseen ajatteluun: On kyseisen henkilön oltava se joka ensimmäisenä kohottaa kätensä tämän surmatakseen..... jonka jälkeen koko yhteisön on osallistuttava tähän veritekoon.
Tarkoituksena tässäkin on se että ensin eristetään ihmiset pois muusta maailmasta jonka jälkeen nämä sidotaan sääntöihin vaatimalla näitä suorittamaan jokin sellainen teko jonka suorittaminen voidaan oikeuttaa ainoastaan silloin jos opetettu oppi on tosi.
Kun jonkun saa suorittamaan murhan jonkin opin varjolla, ei enää tarvitse pelätä sitä että tuo kyseinen henkilö muuttaisi mielipiteitään ja tunnustaisi että oppi jonka pohjalta hän on toiminut on väärässä.
Tällainen tunnustus kun tarkoittaisi sitä että hän myös tunnustaisi murhanneensa jonkun, sen sijaan että teon voisi oikeuttaa oikeudenmukaisuudella ja sääntöjen noudattamisella, varsinkin silloin jos murhan kohteena on oma lapsi taikka vaimo niin kuin Raamattu mm; ohjeistaa. (5Mooses 13: 6 - 10)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)