Kirottu olkoon hän

5 Mooses 27
Edellisestä kappaleesta poiketen tämä ei ole autuaan mitään sanomaton... noh mahdollisesti.
Sillä hämmästyttävää kyllä minun on hyvin vaikea päästä minkään kaltaiseen lopputulokseen sen suhteen onko tämä kappale hirvittävyydestään huolimatta huvittavan absurdi vai huvittavan absurdi ilman mitään erityistä merkitystä.

Aivan rehellisesti ottaen tämä kappale kun ei sisällä kovinkaan paljoa hirvittävyyksiä ja vaikka minua kiinnostaisikin tietää hieman enemmän minkä takia Jumalalla näyttää olevan pakkomielteinen tarve pystyttää luonnonkivistä koostuvia uhrialttareita, niin näiden rakennus ohjeiden lukeminen ei sitten ehkä kuitenkaan ole sitä kaikkein mielekkäintä puuhaa.
Jotakin mistä saattanee johtua myös minun kokemukseni tämän kappaleen merkityksettömyydestä.

Tosin se kuinka mielekästä puuhaa tämän blogin kirjoittaminen on, saattaa myös sekin olla hieman kyseenalaista.

Mutta palatkaamme Raamatun pariin ja otsikon varsinaiseen aiheeseen joka on kiroukset.
Outoa, tai mahdollisesti ei niin outoa ollenkaan, on se että tämän kappaleen kiroukset käytännössä listaavat.... no ainakin osittain tekoja joiden suorittaminen rikkoo kymmentä käskyä.
Tosin toisin kuin kymmenen käskyä tämä listaus joka on hieman pidempi kuin kymmenen käskyä, tarkan luvun ollessa yksitoista kirousta, pitää sisällään viisi kirouksen kohteeksi joutuvaa seksuaalista toimintoa.
Käytännössä kirouksen kohteeksi tässä asetetaan seksi lähisukulaisten kanssa, jossa ei sinänsä ole mitään vikaa, muuta kuin se että kiroukset toimivat yhtä hyvin kuin rukoukset tai... sadetanssi.

Hämmästyttäväksi tämä asia käy sinänsä jos katsotaan edellisiä Raamatun kertomuksia, sillä kertomuksen mukaan Jumala marssitti kaikki eläimet Adamin eteen mutta kun tämä ei valinnut niistä ainuttakaan, niin Jumala loi Adamille kumppaniksi naisen.
Mikä vaikuttaa siltä että jos Adam olisi valinnut kumppanikseen vaikka... lampaan, niin tämä olisi sopinut Jumalalle täysin hyvin.
 Sodoman ja Gomoran kertomuksessa kaikkein jumalallisin henkilö on Loot joka tarjoaa neitsyet tyttärensä joukkoraiskattavaksi ja paon jälkeen nämä Lootin tyttäret hankkiutuvat raskaaksi isänsä avulla, eikä Jumala katso aiheelliseksi rangaista Lootia taikka tämän tyttäriä.

Jolloin eläimiin sekaantuminen ja insesti eivät ainakaan joka kohdassa Raamattua ole esitetty negatiivisina asioina. Toisaalta taas, kuten tässä kappaleessa, molemmat näistä ovat tekoja joiden seurauksesta joku joutuu kirouksen alaiseksi.
Onko kirous sitten yhtä kuin kuolemantuomio?
Tämän kappaleen puitteissa asia ei näytä selviävän, mutta teot joista tämän kirouksen sanotaan lankeavan ovat kaikki sellaisia joihin muualla Raamattua viitataan rikoksina joiden tekijä ansaitsee tulla tapetuksi.
Kuten aviorikos tai tottelemattomuus vanhempia kohtaan.

Ehkäpä juuri tämän takia minun on vaikea sanoa onko tämä kappale hirvittävä vaiko ei, sillä se mitä kiroamisella tarkoitetaan ja mitkä sen seuraukset ovat, eivät ole selkeästi ilmaistuja.
Valitettavasti tästä samasta syystä johtuen kyseisiä jakeita voi tulkita mielensä mukaisesti, joko jo itsessään on varsin vaarallinen asetelma, sillä aina on löydettävissä joku joka on valmis tekemään Jumalan työtä tappamalla niitä joiden katsoo asettuneen Jumalaa vastaan.

Muutama sana kymmenyksistä

5Mooses 26
Riippuen hieman siitä mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee niin tämä kyseinen kappale Raamattua on joko valitettavan mitäänsanomaton, poikkeuksellisen neutraali taikka yksiä niitä harvoista Raamatun kappaleista (no ainakin tähän mennessä) joiden sisällöstä ei suoranaisesti voi oikeastaan lähteä valittamaan.

Huolimatta siitä että itse lukeudun tähän ensimmäiseen katekoriaan, kyseisen kategorian ollessa valitettavan mitäänsanomaton, niin koen eräänlaiseksi pyhäksi velvollisuudekseni löytää tästä puuduttavan sisällöttömästä ja kuivasta kappaleesta edes jotakin valittamisen aihetta.
Ei niin että Raamattu olisi sisältönsä puolesta jotakin muuta kuin puuduttavaa ja kuivaa, mutta yleensä nämä kappaleet eivät sentään ole sisällöttömiä.

Ja kyllä. Epätoivoinen pyrkimykseni saada tästä kappaleesta irti edes jonkinlaista sisältöä on ajanut minut valittamaan tuhansia vuosia sitten kuolleen barbaaribeduiinin tarinankerronta taidoista.
Varsin säälittävää, tiedän, mutta niin on tämän kappaleen sisältökin.

Huolimatta tämän kyseisen kappaleen varsin kommunistisesta luonteesta en vaivaudu kuitenkaan valittamaan asiasta, sillä kommunismi tällaisella tasolla itseasiassa toimii..... niin merkilliseltä kuin se saattaakin kuulostaa.
Sen sijaan Raamattua sivuten ja otsikkoa mukaillen ajattelin lyhyesti tarkastella hieman näitä kymmenyksiä, sillä tämä käytäntö on edelleen varsin voimakkaasti käytössä varsinkin herätysliikkeissä ja hieman fundamentalistisimmissa uskonnollisissa yhteisöissä.
Mikä ei tosin Suomessa ole mikään yllätys sillä ainoastaan Suomen Ev.lut ja Suomen ortodoksikirkko saavat yhteisöveroista rahoitusta toimintaansa, jolloin muiden uskonnollisten yhteisöjen on hankittava varat yhteisön toiminnan ylläpitämiseksi jollakin muulla keinolla.

Eikä minulla olisi juurikaan mitään valittamista tämän varainkeruun osalta mikäli näyttäisi siltä että uskonnollisten instituutioiden pääasiallinen tehtävä olisi jokin muu kuin papiston ylläpitäminen ja päättävissä asemissa olevien henkilöiden rikastuttaminen.
Ja se millaisiin mittasuhteisiin tämä rikastuttaminen johtaa kun näitä kymmenyksiä kerätään yhteiskunta kokoluokan massoilta on varsin hyvin nähtävissä Vatikaanissa.
Seikka joka minua joka ikinen kerta hämmästyttää varsin suuresti.
Tämän seikan ollessa se miten uskonnolliset henkilöt jotka sanovat toimivansa Raamatun mukaan kykenevät rationalisoimaan kyseisen kaltaisen absurdin ylellisyyden osoittamisen ja opin jonka he katsovat olevan pyhä, jumalallisen olennon julistus, missä yksi kuoleman synneistä on ylellisyys ja jossa useaan otteeseen julistetaan ylellisyyttä ja rikkaita vastaan.
Ei niin että minulle ongelmallinen kohta olisi varallisuus vaan se miten tätä varallisuutta käytetään.

Sillä mikäli uskonnon tarkoitus olisi todella parantaa ihmisten olosuhteita ja huolehtia vähäosaisista, niin sillä massiivisella määrällä valuuttaa jota uskonnolliset instituutit kahmivat, voitaisiin saada aikaan hyvin paljon konkreettista hyvää.

Naisasioiden käsittelyä ja muita outouksia

5Mooses 25

Vaikka saattaisi luulla että tähän mennessä olisin jo totuttautunut Raamatullisen lakien raadolliseen kummallisuuteen, niin täytyy tästä huolimatta myöntää että joka ikinen kerta minun mieleni valtaa tietyn lainen hämmästys näitä sivuja lukiessani.

Sillä minusta vaikuttaa hieman alentavalta ajatella että pronssikautiset barbaaribeduiinitkaan olisivat pitäneet näitä esityksiä järkevinä. Lukuun ottamatta ehkäpä pronssikautista barbaaribeduiinia joka on kolauttanut päänsä pahemman kerran.

Ei niin että ajatus rikoksen suorittajan pieksemisestä olisi mitenkään outo ajatus, varsinkaan sen osalta joka on joutunut rikoksen kohteeksi, jotakin mihin kappaleen ensimmäiset kolme jaetta viittaavat, saati että puivan härän suun sitomisen kieltäminen olisi.... no ok tuo on jo hieman outoa...., neljännen jaetta mukaillen vaikeasti ymmärrettävissä.

Tästä huolimatta varsin oudoksi asia menee kun laillisena rangaistuksena toimii kenkien poistaminen jalasta ja päälle sylkeminen, siitä ettei saata kuolleen veljensä vaimoa raskaaksi mikäli tämä jää leskeksi ilman lapsia.

Ja ei, et lukenut väärin, sillä jakeissa 5Mooses 25: 5 – 10 varsin selkeästi ilmaistaan asian olevan näin.

Jotakin mikä saattaa aiheuttaa hieman noh... kiusallisia keskusteluja illallispöydässä.

Mies: Minun veljeni kuoli.

Vaimo: Voi anteeksi olen pahoillani.

Mies: Eikä veljeni leskellä ole lapsia.

Vaimo: Voi miten surullista.

Mies: Niinpä minä menen veljeni vaimon kanssa sänkyyn.

Vaimo:..............Ai anteeksi mitä sinä sanoit??

Mies: Niin että minä menen tekemään kuolleen veljeni vaimon kanssa lapsia kun veljeni ei ole enää kykenevä jottei veljen suku katoa.

Vaimo: ................. WTF ?!?!?!?!?

Keskustelu jonka jälkeen mies kivittää vaimonsa kuoliaaksi, totta kai vetoamalla Raamattuun, koska tämä ei ole osoittanut kunnioitusta Raamatun ohjeistukselle.

Totisesti vanhurskas ja kuuliainen on hän, näin Jumalaa pelätessään.... tai jotakin sinne päin.

Jotakin mistä päästäänkin vaivattomasti vaimon säälimättömään rampauttamiseen taikka silpomiseen..... riippuen hieman siitä mitä tällä seuraavalla tarkoitetaan.

5Mooses 25: 12: " hakkaa poikki hänen kätensä säälimättä."

Ja mikä onkaan tämä hirvittävä rikos jonka vaimo on tässä yhteydessä suorittanut ansaitakseen tämänkaltaisen raakalaismaisen rangaistuksen. No puolustaessaan aviomiestään toisen miehen hyökkäykseltä tämä on...... miten Raamattu asian ilmaisee... "ojentaa kätensä ja tarttuu tämän häpyyn".

Jotakin minkä olettaisi olevan varsin tehokas keino hyökkääjän taltuttamiseksi.... vaikka hieman epäurheilijamaista käytöstähän tuo kyllä saattanee olla.

Seuraavat jakeet aina jakeesta 13 – 19, johon tämä kappale loppuu, kehottavat käytännössä rehelliseen kaupankäyntiin. Valitettavasti Raamatulliseen tapaan sitä miksi rehellistä kaupankäyntiä tulisi harjoittaa ei perustella taikka oikeuteta mitenkään, vaan sen sijaan vedotaan että tämä on Jumalalle jostain syystä kauhistus.

Mitään vetoomusta siihen että toisen huijaaminen on moraalisesti ja eettisesti väärin koska se aiheuttaa tälle henkilölle taloudellisia tappioita ja näin konkreettista haittaa, ei missään kohdassa esitetä.

Jonka jälkeen Raamattu jälleen onnistuu muistuttamaan Egyptistä pakenemisesta, unohtaen mainita sen että tämä Jumala jostain syystä salli Egyptiläisten orjuuttaa juutalaiset.

Noh mikäli tietenkin sivuutetaan sellainen historiallinen outous ettei ole olemassa minkäänlaista todistetta siitä että juutalaiset olisivat olleet koskaan Egyptissä orjuudessa. 

Ei niin että tämä viimeinen olisi Raamatullisesti katsottuna mikään kovinkaan ihmeellinen sattumus. 

Nais asioista puutarhan hoitoon

5Mooses 24

Raamattu palaa jälleen lyhyen tauon jälkeen....huolimatta siitä että edellisestä blogi julkaisusta onkin kulunut jälleen varsin pitkä aika..... puhumaan nais asioista, tietenkin aviomiehen näkökulmasta. Sillä kuten Raamattu ilmeisesti asian näkee niin vagina tai aivot, ainoastaan toisen näistä voi omata.

Naisen tehtävä kun on vain ja ainoastaan miellyttää miestä ja jos näin ei tapahdu niin mies voi kirjallisesti erota vaimostaan. Varsin kummalliseksi asia muuttuu siinä vaiheessa jos tämä nainen menee avioon jonkun toisen miehen kanssa.

Sillä mikäli näin tapahtuu niin ensimmäinen mies joka tällä naisella on ollut ei voi missään tapauksessa mennä avioon tämän saman naisen kanssa.

Ilmeisesti kun nainen jotenkin tästä saastuu.

Vasta naineita Raamattu sen sijaan kohtelee varsin hyvin, sillä vuoteen naimisiin menon jälkeen ei tarvitse huolehtia siitä että tarvitsisi lähteä sotimaan ja lainojensa maksua voi lykätä saman verran.

Joten mikäli haluaa säästyä sodalta ja laskujensa maksamiselta niin tarvitsee ainoastaan ottaa itselleen uusi vaiko kerran vuodessa.

Eikä aikaisemmista vaimoista edes tarvitse erota kuten jo tuolla aikaisemmin tuli selväksi.

5Mooses 24: 7

Tämä kyseinen jae alkaa: " Jos joku tavataan siitä, että on varastanut jonkun veljistään, israelilaisista.."

Mitä tuohonkin nyt sitten pitäisi sanoa? Sillä itse koen varsin hankalaksi edes lähteä ajattelemaan jotakin sellaista tilannetta jossa ihmisiä pidettäisiin omaisuutena ja luulen että tämä samainen ajatus on varsin outo muillekin.

Vaikka saattaisi luulla ettei yhdessä jakeessa enää voitaisi mennä huonompaan suuntaan niin ihme kyllä tämä on mahdollista. Ei niin että tätä ihmettä voisi pitää missään tapauksessa jumalallisena.

Kyseinen ja kun jatkuu: "...ja kohdellut häntä tylysti tai myynyt hänet, niin varas kuolkoon. Poista paha keskuudestasi. "

Mikä tästä tekee sitten pahemman?

Tämä siis kuoleman tuomion lisäksi, sillä Raamattu tuskin tuntee muita rangaistuksia. No se on tuo pieni sana " ja" joka löytyy näiden virkkeiden väliltä.

Sillä mikäli ei kohtele varastamisen kohteena olevaa veljeään tylysti taikka myy häntä eteen päin, niin tämä näyttää vaikuttavan siltä ettei tällaisessa tapauksessa tuomiota tarvitse edes määritellä.

Mitään tarkentavaa sisältöä kun tuohon ei ennen taikka jälkeen ole löydettävissä.

Valitettavasti tämä ei omaisuuden asemaan laitetun "veljen" osalta ole kovinkaan positiivinen asia, sillä Raamatullinen käsikirja orjien hoidosta on jokseenkin suurpiirteinen ja vähät välittää ihmisarvosta.

Naisten alistamisen ja veljien orjuuttamisen jälkeen siirtyy 5Mooses 24, muihin Raamatullisiin aiheisiin, kuten jakeessa 8 muistuttamaan muistamaan pitaalitaudin hoito ohjeesta....joka niille jotka ovat sattuneet sen unohtamaan pitää sisällään kyyhkysten uhraamista virtaavan veden äärellä ja punaisten lankojen sitomista oksiin...., jota seuraa jakeessa 9 muistutus Egyptistä pakenemisesta.

Jakeet 10 – 18 puolestaan antavat ohjeita palkan maksuun ja velan perimiseen, joita seuraa jakeissa 19 – 22 ohjeistukset sadon korjaamiseen.

Ja vaikka nämä ovatkin varsin sosialistisia esityksiä jos eivät jopa jossain määrin kommunistisia, varsinkin tuon sadon korjuun osalta, niin en vaivaudu käymään kyseisiä seikkoja lävitse.... no ainakaan tämän esityksen puitteissa.

Näin lopuksi tosin on huomautettava että jos Raamattu kaipaa kipeästi jotakin, niin se kaipaa kunnollista jäsentelyä asia kohtaisiin kategorioihin. Tällaisenaan kun Raamattu vaikuttaa siltä ikään kuin joku olisi sokkona nostanut aiheita taikurinhatusta ja yrittänyt tunkea ne yhteen ja samaan kappaleeseen.

Raamatullinen perus standardi.....mitään sanomatonta

 5 Mooses 23

Vaikka Raamatusta onkin löydettävissä joitakin hyviäkin neuvoja, kunhan lukemaansa tulkitsee riittävän kekseliäästi, silloin kun kyse on suvaitsemattomuuden osoituksesta Raamattu ei kaipaa minkäänlaista tulkintaa vaan on hyvin suorasanainen ja selkeä.

Jotakin mikä on varsin merkillistä.

Ehkä tämä onkin se syy minkä takia uskonnolliset henkilöt jättävät nämä kohdata Raamatusta kokonaan vaille huomiota. Ne ovat liian selkeitä tulkittaviksi, jotta ne olisivat uskottavia.

Merkillistä.

5Mooses 23: 1 – 8

Suvaitsemattomuus on aiheena jotakin mistä puhutaan varsin usein ja useimmiten se mitä kutsutaan suvaitsemattomuudeksi ei sitä ole. Tai sitten minä vain jostain syystä käyn paljon keskusteluja ihmisten kanssa joilla ei ole minkäänlaista suhteellisuuden tajua.

Raamatullinen suvaitsemattomuus ei kuitenkaan kohdistu yksinkertaisesti vain ihmiseen vaan sen sijaan kokonaisiin kansakuntiin ja kun tähän suvaitsemattomuuteen lisätään ajatus perisynnistä, niin päästään suvaitsemattomuuden käsitykseen jossa jo syntymättömät lapset tuomitaan etukäteen sen perusteella mihin sukuun nämä ovat syntyneet.

Jotakin mitä kutsutaan nykyisin etniseksi vainoamiseksi.

5Mooses 23: 9 – 14

Koska etnisestä vainoamisesta on helppoa päätyä etnisiin puhdistuksiin, niin on täysin johdonmukaista tässä yhteydessä esittää miten sotilasleirin puhtautta tulee ylläpitää.

Toisin sanoen: Mihin tulee paskahuussi sijoittaa jottei Jumala vihastu.

Joka tietenkin on ainoa järkevä syy sijoittaa huusi mahdollisimman kauas paikasta jossa syödään ja nukutaan jonka lisäksi tällaisen valaisevan tietämyksen antaminen on mitä selkein esimerkki kyseisen olennon jumalallisuudesta.

Sillä olisihan tällaisen jumalallisen viisauden saavuttaminen tavalliselle kuolevaisella mahdoton tehtävä.

5Mooses 23: 15 - 16

Toisaalta tämän jakeen perusteella näyttää vahvasti siltä ettei tämä jumalallinen viisaus pidä sisällään ohjetta siitä ettei toista ihmistä voi pitää omaisuutena.

Mikä ei tosin edellisen kohdan valossa asiaa tarkasteltaessa vaikuta yhtään niin kummalliselta asialta.

5Mooses 23: 17 – 25

Tässä kuulutetaan puolestaan pyhäkön henkilökunnan siveyden puolesta sekä kielletään prostituutiolla ansaitun rahan lahjoittaminen. Kerrotaan koron kiskonnan säännöistä, ohjeistetaan täyttämään lupaukset joita Jumalalle on tehty viipymättä sekä ohjeistetaan jokamiehenoikeuksien käyttöön otossa. 

Hyvin monipuolisesti lyhyt sanainen on siis Raamatun anti.

Raamatullinen naiskäsitys

5Mooses 22: 13 – 30

Vaikka tämän blogin tarkoitus onkin olla kriittinen Raamatun kirjoituksia kohtaan, niin en voi rehellisesti sanoa että Raamatun sisältö olisi kokonaisuudessaan negatiivinen. Enkä nyt tarkoita ainoastaan niitä kohtia joissa käydään lävitse sukuluetteloita ja joista on hieman vaikea sanoa yhtään mitään.

Sen sijaan Raamatusta on kyllä löydettävissä arkitodellisuuteen sopivaa käytännön läheisyyttä ja joissain tapauksissa myös jotakin mitä voi ymmärrettävistäkin syistä käyttää jonkinlaisena inspiraation lähteenä.

Blogin kannalta onkin siis varsin onnekasta ettei seuraavat jakeet edusta mitään edellä mainitun kaltaista... paitsi jos Raamattua haluaa käyttää inspiraation lähteenä sille miten ei pidä tehdä, jotakin missä Raamattu loistaa esimerkillisesti muutenkin.

5Mooses 22: 13 – 21

Tässä tapauksessa Raamattu toimii esimerkkinä siinä miten naisia ei tule kohdella.

Mikä ei missään tapauksessa ole kovinkaan harvinaista tämän kaltaisessa patriarkaalisessa teoksessa joka käytännössä esineellistää naisen ja kohtelee näitä omaisuutena......kirjaimellisesti.

Kuten hyvin monille muillekin uskonnoille neitsyys on myös Raamatun opin suhteen yksi kaikkein olennaisin ominaisuus jonka nainen, tai tyttö, voi omata. Tämän ominaisuuden ollessa se myyntivaltti jolla isät tyttäriään kauppaavat.

Niinpä yllätyksenä tuskin tulee se että vaimon neitsyyden kyseenalaistaminen otetaan Raamatullisesti hyvin vakavasti ja että tämän kaltaisessa tilanteessa on neitsyys kyettävä todistamaan.

Joka käytännössä tarkoittaa sitä että tämän naisen isän on vannottava oman tyttärensä neitsyys yhteisön vanhimpien edessä, jotta tämä syytös voidaan kumota.

Mikäli tämä syyte kumotaan on mies joka syytteen on esittänyt velvollinen maksamaan korvauksen tytön isälle, koska tämä on asettanut vaimonsa neitsyyden kyseenalaiseksi.

Lisähyvityksenä tällaisen perättömän syytteen esittänyt mies menettää oikeuden erota vaimostaan jota aikaisemmin onnistui syyttämään rikoksesta, jonka tuomio olisi muuten ollut kuolema, ja joutuu elämään tämän kanssa koko ikänsä.

Missään vaiheessa syytöksen kohteeksi joutuneen naisen ei anneta puolustaa itseään tai esitetä että tämä nainen olisi oikeutettu jonkinlaiseen korvaukseen, jonka lisäksi tällaisessa tapauksessa nainen käytännössä tuomitaan elinikäiseen suhteeseen miehen kassa joka juuri yritti juridisesti tappaa hänet.

Kysymys on siis lähinnä siitä mitä oikeuksia miehellä on naiseen, sen sijaan että naisen asemaa taikka oikeuksia edes tunnustettaisiin.

5Mooses 22: 22 – 29

Edellisen perusteella saattaisi kuvitella ettei tämä kappale voi mennä enää huonompaan suuntaan, luulo jonka Raamattu jälleen onnistuu osoittamaan vääräksi.

Eikä tämä ainoastaan johdu siitä että Raamattu näyttää jälleen kerran hekumoivan kuolemantuomio julistuksillaan..... jotka näyttävät ilmenevän jonkinlaisissa ryppäissä, ikään kuin yksi kuolemantuomiojulistus ei olisi koskaan riittävä.

Kun esiaviollinen seksi on kuolemantuomion ansaitseva rikos, no ainakin naiselle, niin yllätyksenä tuskin tulee se että aviorikoksesta tavatun parin kohtalo ei tällaisessa oikeusjärjestelmässä ole juuri millään tavalla poikkeava. Paitsi että tässä tapauksessa myös mies tuomitaan kuolemaan.

Tämän ollessa tilanne myös silloin jos nainen joutuu raiskauksen uhriksi.

Toisin sanoen mikäli avioliitossa oleva nainen raiskataan, niin tämän katsotaan suorittaneen aviorikoksen ja hänet tuomitaan kuolemaan yhtä lailla raiskaajan kanssa.

Käytäntö joka surullista kyllä on vielä varsin hyvissä voimissa, tosin islamistissa maissa. 

Näin ei kuitenkaan asian laita ole kaikissa tapauksissa sillä mikäli raiskauksen uhriksi joutunut nainen onnistuu huutamaan apua tai jos hänet raiskataan kaupungin ulkopuolella, niin hänet katsotaan syyttömäksi.... mutta syyttömäksi mihin?

Ilmeisesti siihen että on joutunut raiskauksen kohteeksi.

Poikkeustapaus tähän sääntöön kuolemanrangaistuksesta on neitsyt jota ei ole myyty vielä kenenkään vaimoksi, sillä mikäli sattuu raiskaamaan tällaisen neitsyen niin raiskaaja saa pitää raiskaamansa naisen omanaan pientä korvausta vastaan. Tämän korvauksen ollessa viisikymmentä hopea sekeliä, joka sekin tietenkin korvataan raiskatun naisen isälle.

Vaikka minä voisinkin kirjoittaa lyhyehkön romaanin siitä kuinka epäoikeudenmukainen, julma ja epäinhimillinen tämä kohta Raamatusta on naisia kohtaan, niin siihen tuskin on tarvetta, sillä näitä syitä ei tarvitse selittää ainoallekaan henkilölle jota voi kutsua ihmiseksi.

Ja ne jotka tarvitsevat selityksen ymmärtääkseen ovat jo kadottaneet inhimillisyytensä siinä määrin ettei selityksen antamisesta olisi mitään hyötyä.

Sekalaisia ohjeita Raamatullisen arjen pieniin tilanteisiin

5Mooses 22: 1 – 12

Valitettavasti Raamattu jatkuu tässä vaiheessa aikaisempaa enemmän lakipykälien kuin kertomakirjallisuuden muodossa, joka tekee esityksestä jokseenkin kuivan ja mitään sanomattoman.

Tai kuivemman ja vielä mitään sanomattomamman.

5Mooses 22: 1 – 4

Tässä ohjeistetaan kadotetun omaisuuden löytäjää pitämään huolta löydetystä omaisuudesta kunnes alkuperäinen omistaja tulee vaatimaan kadonnutta omaisuuttaan takaisin.

Niin ja pyydetään auttamaan lähimmäistä mikäli tämän kulkuneuvo on hankaluuksissa, tämän kulkuneuvon ollessa tässä yhteydessä joko aasi taikka härkä.

5Mooses 22: 5

Avuliaisuudesta Raamattu sitten siirtyy tämän kohdan osalta asioihin jotka ovat Jumalalle kauhistus, joka tässä yhteydessä on se että pukeutuu vaatteisiin jotka on tarkoitettu vastakkaiselle sukupuolelle.

Mistä herää kysymys siitä miksi tällainen ohjeistus on ylipäätään ollut tarpeellista?

Johon mitä ilmeisempi vastaus on että jo ennen kuin Raamattua on kukaan edes vaivautunut kirjaamaan ylös, niin on ollut esimerkkejä risti pukeutumisesta.

Mistään uudesta ilmiöstä ei siis ole kyse.

5Mooses 22: 6 – 7

Samainen kappale käsittelee myös riistanhoidollisia asioita, eikä tällä kertaa kyse ole viattoman eläimen uhraamisesta Jumalalle. Sen sijaan kyse on pesivien lintujen suojelemisesta tai ainakin pesivien emolintujen suojelemisesta.

5Mooses 22: 8

Turvamääräyksiä taloa rakentavalla.

5Mooses 22: 9

Viinitarhan ylläpito ohjeita, jotka tosin ovat jokseenkin outoja. Tässä kun kielletään kahden eri viinin viljeleminen samalla viini tilalla.... no ainakin melkein. Sillä näin on sallittua tehdä siinä tapauksessa että tuon tilan tuotto annetaan kokonaisuudessaan pyhäkölle. Outoa.

5Mooses 22: 10

Kieltää kyntämästä samaan aikaan aasilla ja härällä.......

Miksi? No edes Raamattu ei vaivaudu antamaan minkäänlaista vastausta. Edes sellaista jonka se normaalisti antaa joka on: Tee näin että menestyisit.. ja jos et tee näin kuin käsketään sinut tuomitaan kuolemaan.

Mikä toisaalta antaa jokseenkin konkreettisemman merkityksen esitykselle: Tee näin jotta menestyisit.

5Mooses 22: 11 – 12

Tässä kohden Raamattu palaa jälleen vaatetus ja muoti ohjeistukseen jossa käsketään tekemään tupsuja viittojen kulmiin ja kielletään käyttämästä kahta eri materiaalia vaatteen valmistamisessa.

Tavanomaista Raamatullista outoutta lukuun ottamatta nämä kappaleen alkujakeet eivät siis pidä sisällään oikeastaan mitään silmiinpistävää taikka mielenkiintoista.

Kohtuutonta kuritusta Raamatulliseen tyyliin

5Mooses 21: 18 – 23

Koska tämän kappaleen yhteydessä on Raamatullista rakkautta osoitettu mitä erilaisimmin tavoin, mitä erilaisimpia henkilöitä ja asioita kohtaan, niin kenellekään tuskin tulee yllätyksenä se että Raamatullista rakkautta osoitetaan myös lapsia kohtaan.

Enkä tarkoita tällä nyt pedofiliaa.

Tässä kohdassa kun käsitellään lapsien kivittämistä ei näiden raiskaamista. Minkä ei nyt oikeastaan voida sanoa parantavan missään määrin Raamatullista oppia, ei niin että kyseinen oppi voisi paljoa pahemmaksikaan mennä.

Mikä on sitten tämä hirvittävä teko jonka seurauksesta lapsi voidaan tuomita kuolemaan?

No näitä syitä on tietenkin useita eikä tämä ole missään määrin ensimmäinen kun kerta kun Raamatullisen opin mukaan lapsia on tapettu, joko Jumalan toimesta taikka tämän sallimana, mutta tällä kertaa kuolemantuomio annetaan tottelemattomuudesta vanhempia kohtaan.

Mikä antaa jokseenkin uuden merkityksen käskylle: Kunnioita isääsi ja äitiäsi.

Tosin tässä yhteydessä mainitaan myös irstaileminen ja juopottelu joten ihan mistään pikkulapsista ei todennäköisimmin ole kyse. Ei niin että teini ikäisen kivittäminen kuoliaaksi olisi yhtään sen vähemmän hirvittävä teko, kuin minkään muunkaan ikäisen kivittäminen. (5Mooses 21: 18 – 21)

Jos edellinen vaikutti hirvittävyytensä osalta sekä varsin kohtuuttomalta että varsin oudolta niin jossain määrin näitä muutamia seuraavia jakeita voidaan, jos ei nyt pidä hirvittävämpinä, niin ainakin sekä oudommilta että kohtuuttomammilta.

Tässä kun kuvataan kuolemaan tuomitun vetämistä hirteen, enkä nyt tarkoita hirtto tuomiota, vaan sen sijaan kuolemaan tuomitun ripustamista hirteen todennäköisimmin siksi että kuolemaantuomittu asetetaan näytille..... siis sen jälkeen kun hänet on jo surmattu.

Edellisissä jakeissa kun puhutaan siitä että koko Israelin tulisi kuulla ja pelätä, tämän ollessa todennäköisimmin kaikkein tehokkain keino välittää tietoa kuolemantuomitun kohtalosta joka näillä ihmisillä oli käytössään.

Jumala kun rajattomassa tietoisuudessaan ja viisaudessaan ei vaivautunut välittämään näille ihmisille tietämystä edes siitä miten valokuvia voidaan ottaa taikka miten lähettää ja vastaan ottaa TV lähetyksiä.

Raamattu kuitenkin muistuttaa varovaisuudesta hirteen vedon yhteydessä, sillä huolimatta siitä että kuolemaantuomittu on asetettava näytille, on muistettava että ruumis on haudattava saman päivän aikana.

Tämä johtuen siitä että muutoin Jumalan kirous, joka kuolemaan tuomitun osaksi ilmeisesti langetetaan hirttämällä ruumis, saattaa ilmeisesti saastuttaa myös maan jonka yläpuolelle ruumis on ripustettu roikkumaan.

Joka tarkoitti todennäköisesti sitä että jopa israelilaiset kokivat mätänevän ruumiin joksikin mitä he eivät erityisen mielellään katselleet. (5Mooses 21: 22 – 23)

Perinteikäs avioliitto Raamatun tapaan

5Mooses 21: 15 – 17

Telepaattisen rikostutkimuksen ja sotavankien raiskaamisen jälkeen Raamattu siirtyy käsittelemään muita perheasioita kuten vaimojen ja lasten asemaa perheessä.

Mikä sinänsä on jokseenkin ajankohtainen asia, mikäli sanaa ajankohtainen tulkitsee hieman yleispätevämmin....jotakin minkä tuskin pitäisi olla ongelmallinen Raamattua lukiessa.

Tämä johtuen siitä että seksuaalivähemmistöt marssivat jälleen tuossa hiljattain ja kuten arvata saattaa niin "perinteisen avioliiton" puolustajat hyppivät esiin kukin minkäkin puun taikka pensaan takaa, mistä käsin he olivat aiemmin ahkerasti puolustaneet "perinteistä avioliittoa" tirkistelemällä mitä ihmiset yksityisesti tekevät.....no jos ei nyt varsinaisesti niin ainakin kuvainnollisesti.

Kun tämä asia nousee esiin keskustelussa niin kuinka usein olette kuulleet esitettävän että: Avioliitto on yhden miehen ja kahden nais....., ei kun hetkinen, nyt tässä meni kyllä jotakin pieleen.

Ei. Kyllä minä luin sen ihan oikein.

Näin tässä Raamatun kohdassa ihan oikeasti sanotaan: Jos miehellä on kaksi vaimoa..... jne jne.

Otetaan siis uudestaan.

Kun tämä asia nousee esiin keskustelussa niin eikö olekin varsin merkillistä ettei argumentti "perinteisen avioliiton" osalta koskaan kuulu: Avioliitto on yhden miehen ja.... noh yhden taikka useamman naisen välinen suhde; .....eikä kyse ole nyt siitä perinteisemmästä syrjähypystä vaan ihan virallisesta suhteesta.

Hämmästyttävämmäksi, jos mahdollista, tämä asia menee vielä kun pääosa näistä argumenteista perustuu uskonnolliseen vakaumukseen, huolimatta siitä että uskonto johon viitataan ei suinkaan määritä "perinteitä avioliittoa" vakituiseksi suhteeksi yhden miehen ja naisen välillä.

Joksikin miksi nämä esitykset usein avioliiton määrittävät.

Jolloin näyttäisi vahvasti siltä että nämä henkilöt pyrkivät vetoamalla Jumalan sanaan, edistää omaa näkemystään siitä millainen avioliiton tulisi olla, sen sijaan että pyrkisivät edistämään moniavioisuutta joka mikä ilmeisimmin oli Jumalan tarkoitus.

Mikä noin Raamatullisen standardin mukaan tekee näistä henkiöistä harhaoppisia.

Ja mitä harhaoppisille jotka julistavat Jumalan sanaa väärin pitikään tehdä?

Mikäli vastauksesi tähän retoriseen kysymykseen oli: Tuomita kuolemaan; niin olet täysin oikeassa..... ei niin että Raamatusta juuri minkään muun laista tuomiota olisi edes löydettävissä.

Musta Raamatun helmi

 5Mooses: 21: 10 - 14

Mikäli Raamatusta pitäisi osoittaa ne kohdat jotka mitä selkeimmin loistavat pahuutta ja ovat osoitus siitä kuinka vastenmieliseksi ja moraalittomaksi jokin ideologinen oppi voi käydä, niin tämän on oltava yksi niistä kaikkein selkeimmistä esimerkeistä...no ainakin tähän asti.

Poikkeuksellisesti lainaan tähän kokonaisuudessaan sen Raamatun kohdan josta on puhe, sillä minun on hyvin vaikea edes lähteä kuvailemaan kyseistä Raamatun kohtaa, enkä halua missään muodossa antaa sellaista kuvaa että vähättelisin sitä mitä sanotaan.

5Mooses 21: 10 – 14

10.Kun lähdet sotaan vihollisiasi vastaan ja Herra, sinun Jumalasi, antaa heidät sinun käsiisi ja sinä otat heistä vankeja
11. ja vankien joukossa näet kaunisvartaloisen naisen ja mielistyt häneen ja tahdot ottaa hänet vaimoksesi,
12. niin vie hänet kotiisi, ja hän ajattakoon hiuksensa ja leikatkoon kyntensä.
13. Ja hän riisukoon vaatteensa, joissa hänet vangittiin, ja asukoon sinun kodissasi ja saakoon itkeä kuukauden päivät isäänsä ja äitiänsä; sitten saat yhtyä häneen ja naida hänet, niin että hän tulee vaimoksesi.
14. Mutta jos hän ei sitten enää sinua miellytä, niin päästä hänet menemään vapaana äläkä myy häntä rahasta. Älä kohtele häntä tylysti, koska olet häntä alentavasti kohdellut.

Hirvittävyydestään huolimatta minun on pakko kuitenkin tunnustaa että tämä kyseinen käytäntö saattoi hyvinkin edustaa omalla ajallaan varsin edistynyttä ajattelua, sillä se että sotavankien kohteluun oli asetettu edes joitain rajoituksia saattoi hyvinkin olla poikkeus ei sääntö.

Tosin tässä kohden haluan erityisesti painottaa sanaa ajallaan, eikä tämä millään tavalla tarkoita sitä että kyseiset ihmiset olisivat toimineet missään määrin hyväksyttävästi.

Sen sijaan on mahdollista että tämä tapa toimia oli vähäisissä määrin, vähemmän hirvittävä kuin mitä muut samaan aikaan eläneet heimot harjoittivat.

Se mikä tekee tästä käsittämätöntä on se että vielä tänäkin päivänä joku voi katsoa teosta joka pitää sisällään jotakin tällaista ja edelleen väittää että sen sisältämä oppi on täydellisesti hyvää ja perustana nykyaikaiselle moraalikäsitykselle.

Jos mitään niin minä sanoisin että ihmiset ovat nykyisin moraalisempia ja eettisempiä kuin mitä Raamattu vaatii ja että yhteiskunta jossa me elämme on näinkin inhimillinen huolimatta uskonnoista ei niiden vuoksi.

Sillä jos ihmiset oikeasti harjoittaisivat sitä mitä Raamattu opettaa, niin me eläisimme kristillisessä versiossa islamistisista maista.

Rikos, rangaistus ja tuomio

5Mooses 21: 1 - 9

Kaikkia rikoksia ei suinkaan voida ratkaista ja tämän tunnistaa myös Raamattu, mikä sinänsä on kummallista ihmisille jotka väittävät kommunikoivansa telepaattisesti kaikkitietävän olennon kanssa.

Mikä toisaalta saattaa hyvinkin selittää ratkaisemattomat rikokset.

Tässä yhteydessä ratkaisemattomalla rikoksella tarkoitetaan murhaa joka on tapahtunut kaupungin muurien ulkopuolella, siis rikosta jonka tapahtumista kukaan ei ole nähnyt ja jonka tapahtuminen on jäänyt huomaamatta koska ruumiin löytyminen on kestänyt pitemmän aikaa.

Mitä siis tehdä kun rikoksen ratkaiseminen vaikuttaa käytännöllisesti katsottuna mahdottomalta??

No mitäs muutakaan kuin väännetään hieholta niskat nurin.... kirjaimellisesti. (5Moos 21: 1- 6)

Ja vaikka saattaakin vaikuttaa siltä että tämän kaltaiselle toiminnalle on hyvin vaikea löytää oikeutusta niin sille on olemassa sellainen......noh jos ei rationaalista niin ainakin Raamatullinen syy.

Mikä ei tosin sinällään kerro oikeastaan yhtään mitään.

Tämän jos nyt ei ihan järkevän Raamatullisen syyn ollessa se että viattoman veren vuodattaminen täytyy korvata, ei niin että kävisi ilmi miten murhatun henkilön viattomuus todetaan, ja tämä korvaus normaalitilanteessa suoritetaan surmaamalla murhaaja joka surmatyön on suorittanut.

Koska murhaaja ei tällaisessa tapauksessa ole tavoitettavissa, ja tuskin vapaaehtoisesti ilmoittautuu, on tämä vuodatettu veri hyvitettävä muita keinoja hyväksi käyttäen ja näin ollen hiehon tappaminen toimii sijaiskärsimyksenä joka korjaa aiheutetun vääryyden.

Eikä tällä korvattavalla vääryydellä tarkoiteta missään tapauksessa vääryyttä joka on tapahtunut murhatulle taikka murhatun omaisia, vaan sen sijaan tämä sijaiskärsijänä toimiva hieho surmataan jotta Jumalan vaatima kosto tulee täytetyksi. ( 5Moos 21: 7 – 9 )

Sillä muussa tapauksessa saattaa tämä Jumala harmistua osoitetusta edesvastuuttomuudesta siinä määrin että alkaa suruttomasti lahdata valittua kansaansa mitä mielikuvituksellisimmin keinoin, toimintatapa jonka Raamattu on varsin onnistuneesti kyennyt määrittelemään yhdeksi tämän täydellisen hyvän olennon perus luonteen piirteiksi.

Raamatullista nautiskelua muiden kärsimyksellä =)

5Mooses 20

Vaikka Raamattu on jo tähän mennessä tuonut mitä selkeimmin esille israelilaisten sotaisuuden, niin tästä huolimatta näyttää vahvasti siltä että Raamattu pyrkii jatkuvasti muistuttamaan lukijaansa tästä seikasta, etteivät nämä vain unohtaisi.

Mikä sinänsä on varsin merkillistä, sillä useimmat uskonnolliset henkilöt joiden kanssa olen keskustellut ja jotka pitävät Raamattua pyhänä, näyttävät unohtaneen kokonaan nämä osat Raamatusta.

Tästä hämmästyttävästä seikasta huolimatta, palatkaamme takaisin Raamatun pariin joka tällä kertaa opettaa meille sodan jaloa taitoa...tosin tässä tapauksessa kyseinen jalo taito näyttää enemmänkin olevan:

Miten välttää sotaan joutuminen jos barbaariset ja verenhimoiset heimolaiset päättävät mielikuvitusystävänsä nimissä lahdata kaikki naapurikansat.

Ei niin että tällaisessa ohjeistuksessa olisi mitään vikaa........tosin se että tällaiselle ohjeistukselle ylipäätään on tarvetta, on itsessään varsin häiritsevä ajatus.

Mitkä sitten ovat riittäviä syitä joiden varjolla voi Raamatullisin perustein välttää osallistumisen kansanmurhiin ja etnisiin puhdistuksiin, siinäkin tapauksessa että Jumala vaatii näitä suoritettavaksi.

Noh vaivattomin tapa välttää sotaan joutuminen on esittää pelkäävänsä taikka arkailevansa, jolloin ilmeisesti moraalin ylläpitämiseksi tällaiset henkilöt on Raamatun mukaan lähetettävä kotiin.( 5Moos 20: 8)

Mikä sinänsä on yllättävää, sillä samassa kappaleessa esitetään että koska Jumala on israelilaisten puolella, ei näiden tulisi pelätä edes ylivoimaiselta vaikuttavaa vihollisarmeijaa. (5Moos 20:1)

Pelkuruutta voisi siis pitää osoituksena epäuskosta tai tottelemattomuudesta ja mitähän mahtaa Raamattu sanoa epäuskon tai tottelemattomuuden osoittamisesta jumalaa kohtaan??

No ei mitään kovin positiivista, sen voin sanoa.

Joten minä olisin odottanut Raamatullisen reaktion olevan tällaisessa tapauksessa jotakin kivittämisen ja mestauksen väliltä.

Vaihtoehtoisia tapoja välttää sekä sotaan joutuminen että lynkatuksi tuleminen, samalla kun pitää kiinni Raamatullisessa mittakaavassa myös omasta kunniastaan on kuitenkin olemassa.

Tällaisia vaihtoehtoja ovat talon rakentaminen, vaimon hankkinen ja viinitarhan istuttaminen.

Toisaalta tällöin ei pääse myöskään nauttimaan saadusta saaliista johon lasketaan niin naiset, lapset kuin karjakin..tosin ehkä on ihan hyväkin ettei joku ota osaa ryöstösaaliin nauttimiseen silloin kun kyse on naisista, lapsista ja eläimistä. (5Moos 20:14)

Huolimatta siitä että Jumala on näin säätänyt.

Mikäli kyse sen sijaan on heettiläisistä, amorilaisista, kanaanilaisista, pressiläisisitä, hivviläisistä tai jebusialaisista niin tällästä ongelmaa ei ole, sillä jumalan määräyksestä näissä tapauksissa on myös naiset, lapset kuin eläimetkin tapettava. (5Moos 20: 17)

Näiden kansojen kohdalla ei siis ole vaaraa jäädä paitsi Raamatullisista nautinnoista, joista jo hieman aikaisemmin oli puhe.

Käytännöllistä vajavaisuutta Raamatullisessa juridiikassa

5Mooses 19

Mikäli tämän kappaleen yhteydessä jättää huomioimatta sen miten nämä juutalaiset barbaariheimot saivat itselleen haltuunsa maat ja kaupungit jotka tämän kappaleen yhteydessä mainitaan, näiden keinojen ollessa kansanmurhat ja etniset puhdistukset, niin ei tässä kappaleessa ole juuri mitään vikaa.

Ainakin jos tätä kappaletta verrataan kansanmurhiin ja etnisiin puhdistuksiin. Raamatun kohdalla kun on hyvä ettei rimaa aseteta kovinkaan korkealle.

Vaikka onkin toki myönnettävä että tämä kappale muuttaa hieman yksimielistä ja varsin mieletöntä Raamatun esittämää rangaistusperiaatetta jokseenkin joustavampaan ja modernimpaan suuntaan, mikä sinänsä on huomattava parannus pronssiaikaisiin käytäntöihin, on näiden hieman valistuneempien konseptien toteuttamisessa vielä muutamia..... ongelmakohtia.

Käytännössä tämä kappale määrittelee eroja kuolemantuottamuksen ja murhan välillä, jossa kuolemantuottamus johon tässä viitataan työtapaturmana (esimerkki kun on puidenkaato), jotakin mistä ei minkäänlaista rangaistusta Raamatun mukaan tule antaa.

Mikä merkillistä kyllä on huomattavasti armollisempi kuin nykyinen oikeuskäsitys, johtuen siitä että tällaisissa tapauksissa kuolemantuottamuksesta todennäköisesti joutuu jonkinlaiseen korvausvastuuseen.

Ongelmallisuutta tämän kohdalla lisää vielä se että oman käden kautta annettua oikeutta, joka tässä yhteydessä tarkoittaa toisen henkilö tappamista taikka verikostoa, ei liiemmin Raamatun osalta tuomita.....paitsi sellaisessa tapauksessa jossa kyseessä on kuolemantuottamus.

Jos tällainen erottelu on mahdollista, niin miten voidaan tehdä ero vahingon ja murhan välillä.
Sillä murhaajahan voi väittää että kyseessä oli vahinko ja verikostoa harkitseva voi väittää vahinkoa murhaksi. Merkillistä kyllä Raamattu tunnistaa tämän ongelman ja niinpä tässä vaaditaan todistajia jotka oman henkensä uhalla todistavat puoleen taikka toiseen.

Väärän todistuksen antamisesta kun Raamattu esittää että näitä henkilöitä tulee Rangaista samalla tavalla kuin syyllistä jota he ovat puolustaneet, joka käytännössä tarkoittaa lähestulkoon kaikissa tapauksessa kuolemantuomiota.

Ongelma tässä systeemissä on vain se että tähän todistamiseen tarvitaan kaksi taikka kolme henkilöä, sen sijaan että tarvitsisi osoittaa että syytetty on syyllinen.

Jolloin todistusvastuu käytännössä jää syytetylle jonka tulisi jotenkin todistaa ettei hän ole syyllinen.

Kuten tuli siis jo todettua: Ajatus ihan hyvä, toteutus varsin kehno ja oikeutus.... noh sitä ei tämänkään järjestelmän osalta ole löydettävissä.

Kaksimielinen Raamattu

5Moos 18: 9 – 22

Jostakin merkillisestä syystä johtuen minun on vaikea ymmärtää tämä Raamatun kirjoitusten kahtiajako jumalalliseen hyvyyteen ja äärimmäisen vihattavaan pahuuteen, joka vaikuttaa hieman skitsofreeniselta silloin kun kysymys on täysin samasta asiasta.

Siis asiasta joka toisaalta on osoitus jumalallisuudesta ja toisaalta taas äärimmäisestä pahasta, joiden erottaminen toisistaan on muuten hämmästyttävän hankalaa.

Tässä nimenomaisessa kohdassa Raamattu kärsii kyseisen kaltaisesta jakomielitaudista taikuuden.... sekä tietyssä mielessä myös hirmutekojen suhteen, tosin jälkimmäinen näistä on... no hieman tulkinnanvarainen.

Jotakin minkä ei pitäisi olla ongelmallinen sillä minä olen saanut sellaisen käsityksen uskonnollisten henkilöiden kanssa käymistä keskusteluista että Raamattua pitää tulkita. Se kuinka moni on sitten samaa mieltä.....noh se onkin sitten kokonaan eri asia.

Taikuutta Raamatun kertomuksista kuitenkin löytyy hyvin paljon, myös niiden osalta jotka Raamatun mukaan ovat pyhiä, vanhurskaita, eikä taikuuden toimivuudenkaan suhteen tehdä kovinkaan suurta eroa. Paitsi että taikuri joka on Jumalan puolelle voittaa aina sen taikurin joka ei ole Jumalan puolella.

Joten ongelmaksi muodostuu miten erottaa taikuri joka on jumalallinen, taikurista joka ei ole jumalallinen, sillä toinen näistä on täydellisen paha ja toinen täydellisen hyvä....no ainakin Raamatun mukaan.

No tietenkin käyttämällä "no true scotsman" argumenttia.

Ja kyllä, olen täysin tosissani.

Hyvän taikurin, tai profeetan, tunnistaa nimittäin siitä että tämän esittämät ennustukset toteutuvat ja huonon tai väärän profeetan, eli taikurin, tunnistaa siitä että tämän ennustukset eivät toteudu.

Mikä sinänsä on varsin mielenkiintoista sillä Raamatun esittämän ennustukset eivät tapaa toteutua, jolloin tämän logiikan perusteella voisi olettaa että Raamatun on kirjoittanut väärät profeetat.

Ja mikä on rangaistus siitä että julistaa väärän profeetan ilmoituksia?

Raamattuhan ei tunnista mitään muuta rangaistusta kuin kuolemantuomion näinkin herjaavien rikosten suhteen, jolloin Raamatun mukaan kaikki jotka saarnaavat Raamattua tulisi tappaa.

Toimettoman ammatin rahoitus ratkaisu

5Mooses 18: 1 - 8

Oletteko sattumoisin kuulleet kertomusta jossa joku suorittaa jonkin palveluksen varakkaalle henkilölle ja pyytää palkinnoksi shakkilaudan ruutuja vastaavan määrän riisiä, tai jotakin muuta mikä vaikuttaa vähäpätöiseltä riippuen siitä minkä version tarinasta on kuullut, siten että jokaiseen seuraavaan ruutuun tulee lisätä itsensä kanssa kerrottava määrä tätä pyydettyä tavaraa.

Ensimmäiseen ruutuun yksi, toiseen kaksi, kolmanteen neljä, viidenteen kuusitoista jne.

Tämä sama periaate toimii myös pappissäädyn osalta Raamatussa jossa Leeviläisille on sälytetty osaksi tämä hyvin raskas taakka, vastaanottaa tuo yllä kuvatun kaltainen palkinto tekemästään työstä Jumalan hyväksi.

Tuossa mainitsemassani kansantarussa varakas henkilö on se joka joutuu pilkankohteeksi hyväksyessään vastaavan tavan maksaa suoritetusta palveluksesta, sillä sen lopullinen hinta nousee sellaisiin lukemiin ettei kukaan kykene sellaista maksua suorittamaan.

Samalla lailla tämä esitys pappis säädyn elättämisestä joka perustuu kymmenyksien antamiseen esittää, että jokaisen tulee lahjoittaa osa omaisuudestaan pappien hyväksi. Kun tämä on jotakin mitä vaaditaan kaikelta kansalta niin lopputuloksen kyseisen järjestelmän käytöstä voi parhaiten nähdä nykypäivänä Vatikaanissa.

Omaisuus joka tällä tavalla onnistutaan kokoamaan on niin mielettömän suuri että on hyvin vaikea nähdä sitä miten alkutilanteesta voitaisiin päästä kyseiseen lopputulokseen.

Raamattu tosin ei näe asiaa aivan tältä kannalta vaan muistaa painottaa että Leeviläisillä ei ole osuutta perinnöstä joka israelilaisille jaetaan, unohtaen mainita sen etteivät he sellaista tarvitse kun ovat saaneet jo osan jokaisen israelilaisen omaisuudesta ja joka on osuutena suurempi kuin yhdenkään sukukunnan saama osuus.

Kun ottaa huomioon mitä papisto varsinaisesti tekee.....no vielä tänäkin päivänä, niin kyseinen kohta käytännössä toimii oikeutuksena pappis säädyn elättämiselle kansalaisten kustannuksella. 

Muutama sana kuninkaista

5Mooses 17: 14 - 20

Näin Karin vanhurskaan kivittämisen ja tuomarin itsevaltaisen oikeudenmukaisuuden jälkeen päästään vihdoin tämän kappaleen kolmanteen ja viimeiseen aiheeseen joka on: Kuninkaat.

Vaikka onkin myönnettävä että tässä kohden ajatus on.....noh tavallaan ihan hyväkin.

Kuningas on tässä yhteydessä kansan asettama ja tällaisessa asemassa olevan henkilön tulisi kohdella alaisiaan nöyrästi ja oikeudenmukaisesti, jotakin mihin Raamattu yrittää parhaansa mukaan viitata.

Kuitenkin vaikuttaa siltä ettei tätäkään kohtaa sitten kuitenkaan ajateltu ihan loppuun asti.

Tällaisia yleispäteviä neuvoja on mm: sellainen ettei omaa kansaansa saisi myydä Egyptiin orjuuteen hankkiakseen paljon hevosia.... ohje jossa ei sinällään ole mitään vikaa, mutta kun tämä oikeutetaan sillä että Jumala on kieltänyt tätä kansaa palaamasta takaisin Egyptiin, ei sillä että kansansa orjuuttamisessa olisi mitään vikaa, niin viittaa tämä ennemminkin siihen että sijainti jonne kansansa myy orjuuteen, hankkiakseen paljon heviosia..... on se mikä tässä kysymyksessä on kaikkein tärkein asia.

Sillä kauhistus on se Jumalalle jos joku tekee matkaa kohti Egyptiä ja totisesti on tämä ansainnut tulla kuolemalla rangaistavaksi.

Muita neuvoja kuninkuuteen tämän kappaleen yhteydessä on se ettei kuninkaan tulisi hankkia itselleen haaremia taikka haalia itselleen kultaa ja hopeaa ylen määrin.

Mitä tekemistä moniavioisuudella taikka varakkuudella sitten on hallitsemisen suhteen, on jotakin minkä yhteyttä en itse ainakaan kykene näkemään...... paitsi siinä tapauksessa että varallisuus on hankittu alistamalla kansalaisia....... tai jos haaremi on muodostettu alistamalla naisia.

Se mitä minä kaiketi yritän tässä sanoa on se että kumpikaan näistä asioista, varallisuus taikka moniavioisuus, ei itsessään ole asioita jotka osoittaisivat hallitsijan epäpätevyyden.

Tosin nykyään näyttää siltä että poliitikkojen pätevyyttä mitataan julkisiksi tehtyjen seksi suhteiden kautta, joten ehkä tämä toimi samaan tapaan myös muinaisessa beduiiniyhteisöissä.

Tiedä sitten onko tällä mitään varsinaista tekemistä Raamatun kanssa mutta jotenkin tämä kyseinen seikka saa minut hyvin vahvasti epäilemään ihmiskunnan tulevaisuutta, sillä näyttää siltä ettei tämänkään asian suhteen olla edetty mihinkään viimeisen 4000 vuoden aikana.

Oikeutta tappamassa

5Mooses 17: 8 - 13

Kuten viimeksi kävi selväksi väärän jumalan palvomisesta on helppo jakaa kuolemanraaistuksia, mutta mitä jos kyseessä onkin omaisuus taikka väkivaltarikos?

Siis kun kyseessä on sellainen rikos jonka tapahtumisesta on näyttöä ja johon oikeasti on syyllistynyt joku. Tällaiset tapaukset saattavat olla hieman hankalia kun esitettyä rikosta ja tuomiota ei voida vain yksipuolisesti julistaa, vaan sen sijaan oikeudenmukaisen ratkaisun saavuttamiseksi on asian eteen tehtävä jotakin konkreettista.

Näihin haasteellisempiin tapauksiin voi tarvittaessa hakea apua paikalliselta tuomarilta, papilta joka kyseistä toimitusta on asetettu toimittamaan, joka julistaa oikeudenmukaisen ratkaisun tähän esille nostettuun asiaan.

Ahaa....olin sittenkin väärässä tämä oikeudenmukainen tuomio voidaan sittenkin yksinkertaiset vain julistaa jonkin auktoriteetin toimesta, ilman minkäänlaista osoitusta että kyseinen tuomio olisi oikeassa taikka tarjoaisi todellista oikeudenmukaisuutta.

Ja kyllä. Tämä julistus jonka kyseinen henkilö antaa on kyseisen järjestelmän sisällä itsessään oikeudenmukainen, oli se sitten mitä tahansa, ja poikkeaminen tästä taikka eriävän mielipiteen ilmaiseminen on itsessään teko josta rangaistaan kuolemalla.

Tämä kyseinen kohta julistaa siis käytännössä sen pappishenkilön joka kulloinkin sattuu tätä tuomarinvirkaa pitämään hallussaan itsevaltiaaksi. ( 5Mooses 15: 8 - 12)

Mutta tokihan tämän kaltaiselle järjestelmälle on löydettävä jokin täysin perusteltavissa oleva, oikeutettu ja hyvä syy. Koska en missään tapauksessa halua vääristää tätä Raamatun tarjoamaa "oikeudenmukaista", "perusteltua" ja "hyvää" syytä niin teen poikkeuksen ja annan Raamatun puhua puolestaan.

>>> 5Mooses 15:13. Poista paha Israelista. Ja kaikki kansa kuulkoon sen ja peljätköön, niin ettei >>> kukaan enää olisi niin julkea

Vanhurskas naapurin kivitys

5 Mooses 17: 1 - 7

Kuten Raamatun tapaan on tavallista, aloittaa tämänkin kappaleen ohjeistus siitä millaisia uhreja Jumalalle pitää uhrata. Tarkalleen ottaen kysymys on tällä kertaa siitä ettei vammasta kärsivää karjaeläintä saa Jumalalle uhrata, sillä vammainen on Jumalan silmissä kauhistus.

Ilmeisesti tämä tarkoittaa sitä että vammainen on vähäarvoisempi Jumalan silmissä.

Jotakin mitä minä en kykene ymmärtämään sillä kun kyseessä kuitenkin on polttouhri ja uhrattavana on tämän eläimen henki...... niin luulisi että se vammainen eläin sekä palaa yhtä hyvin että haisee ihan samalta kuin täysin tervekin lajitoverinsa. (5Mooses 17:1)

Eläinuhreista siirrytään kuitenkin hyvin äkkiä ihmisuhrien pariin. 

Tässä yhteydessä kysymys on ennemminkin oikeusmurhasta.... kirjaimellisesti, kuin siitä että ihmisiä polttouhrina Jumalalle poltettaisiin.

Teokraattisessa valtiossa tätä kaiketi kutsuttaisiin arkipäiväiseksi juridistiseksi toimitukseksi, sen sijaan että kysymys olisi ihmisoikeusloukkauksesta, jollaisena me saattaisimme mielipiteidensä vuoksi kuolemaan tuomitun teloituksen nähdä.

Tällä kertaa Jumalan katkera viha ei kuitenkaan kohdistu meihin epäuskoisiin, vaan niihin jotka ovat hylänneet uskon Jumalaan ja alkaneet palvomaan jotakin muuta uskontoa.

Tässä yhteydessä tosin kiellettyjä palvonnan kohteita on nimenomaan Aurinko, Kuu ja muut taivaankappaleet..... joten mikäli tätä kohtaa lukee kirjaimellisesti niin Shivan palvominen olisi ihan hyväksyttävissä oleva vaihtoehto jos Raamatun Jumala alkaa pitkästyttämään.

Jokunen muu kohta Raamattua taitaa kyllä varsin tehokkaasti paikata tämän kyseisessä lainkohdassa ilmenevän aukon, joten Shivan palvojat todennäköisesti kivitettäisiin siinä missä auringonpalvojatkin.

Kyseinen järjestelmä tosin vaatii sen että vähintään kaksi todistaa tässä asiassa syytteeseen asetettua vastaan. Joten jos minä ja naapurini Erkki vihaisimme yhteistä naapuriamme Karia, ( koska tämä lainaa työkaluja muttei koskaan palauta niitä takaisin), niin me voisimme yhdessä syyttää Karia auringonpalvojaksi......sillä viettäähän Kari talvilomansa usein etelänmaissa aurinkoa palvoen.... ja näin olisi kyseisen pykälän vaatimus kuolemantuomion käytäntöönpanon edellytyksistä täytetty.

Ja koska me molemmat vihaamme Karia.... noh olemattoman sielumme kyllyydestä... niin voisimme vanhurskauden aikaansaaman riemukkaan raivon saattelemana heitellä Karia kivillä....... mutta tietenkin vain ja ainoastaan Jumalan kunniaksi.

Tätä edellä mainittua ongelmaa Raamatullisen lain suhteen ei tosin tietääkseni missään kohtaa Raamattua korjata. (5Mooses 17: 2 - 7)

Oikeudenmukaisuutta?? No ei nyt sentään

5Mooses 16



Raamattu käsittelee lähes koko tämän kappaleen verran erinäisiä juhlallisuuksia ja uhrimenoja joita israelilaisten tulee Jumalan kunniaksi järjestää. Koska vastaavia asioita on useaan otteeseen aikaisemmin käsitelty ja tulee esiin myöhemmin, en vaivaudu ottamaan tämän enempää kantaa Jumalan kykyyn juhlasuunnittelijana.

Jakeesta 18 alkaen tämä kappale kuitenkin yllättäen siirtyy juhlasuunnittelusta, laki suunnitteluksi niin tuomareiden kuin muutaman muunkin käytännön läheisemmän asian suhteen.
Mikä tästä kohdasta tekee poikkeuksellisen, ja samalla ei ihan niin poikkeuksellisen, on se että tämä nimenomainen kohta pitää sisällään muutaman periaatteen joiden pohjalta modernienkin oikeuslaitosten edellytetään toimivan.

No ainakin noin periaatteessa.
Näiden periaatteisen ollessa puolueettomuus sekä lahjomattomuus tuomarina toimivan henkilön osalta joka päättää miten asiassa tuomitaan.

Tyypillisen tästä kohdasta tekee se että vaikka tämä periaate onkin sellainen jonka toivoisi toteutuvan kaikissa tuomioistuimissa ja jota käytännössä pyritään toteuttamaan, ei tätä esitystä perustella oikeudenmukaisuudella kuultavia kohtaan vaan sen sijaan tätä käytetään keinona osoittaa vanhurskautta Jumalalle.
Samalla Raamattu käyttää hyväkseen tätä vanhurskauden vaatimusta muistuttamalla ihmisiä näiden kuolevaisuudesta sekä esittämällä uhkavaatimuksen sekä elämän että tonttimaan menettämisestä, mikäli tätä vanhurskautta ei saavuteta. Mutta takaisin aiheeseen.

Oikeutus ja perustelu ei näiden tuomioiden yhteydessä ole siis se että myös tuomitun oikeuksia kunnioitetaan ja että pyrkimyksenä on saavuttaa hyvä ja oikeudenmukainen ratkaisu, vaan sen sijaan perusteluna käytetään käytettään tottelevaisuutta Jumalan määräyksiä kohtaan.
Mikä tarkoittaa tässä yhteydessä sitä että oikeudenmukaisella tuomiolla ei pyritä saavuttamaan oikeudenmukaisuutta, vaan sen sijaan tuomarina toimiva henkilö pyrkii näyttämään hyvältä Jumalan silmissä. Tehden oikeustoimesta eräänlaisen järjestelmän jossa tuomarit keräävät pisteitä tullakseen jonkin ylemmän auktoriteetin hyväksymäksi.
Tämä hävittää puolestaan kokonaan pohjan oikeudenmukaisuudelta sillä kysymys ei ole enää pyrkimyksestä saavuttaa lopputulos joka palvelee kaikkia parhaalla mahdollisella tavalla, vaan sen sijaan tarkoitus on miellyttää tätä esitettyä auktoriteettia.

Raamatun ailahtelevasta luonteesta, no ainakin sen rationaalisuuden suhteen, toimineekin hyvänä osoituksena se että kyseisen varsin hyvän periaatteen jälkeen Raamattu siirtyy käsittelemään Jumalan patsas vihaa ja kaavoitus suunnittelua.