5 Mooses 28
Siinä missä edellinen kappale oli hieman epäselvä ja tulkinnan varainen näiden "kirousten" seurausten osalta, niin tämä kappale hekumoi 54 jakeen verran sillä mitä Jumala kirotuille henkilöille tekee.
Kun kappale on 68 jakeen mittainen ja Raamattu tapaa kärsiä ADHD:sta siinä määrin ettei se pysy tavanomaisesti samassa asiassa kahta tai kolmea jaetta pidempään, tekee tämä 54 jakeen paatoksesta... noh varsin poikkeuksellisen ilmiön.
Ehkäpä motivaationa tälle sanarikkaalle jaarittelulle on se, että nyt on kyse siitä miten ihmisiä rangaistaan, sen sijaan että näitä tarvitsisi palkita taikka kohdella millään tavalla kunnioittavasti.
Valitettavasti tätä voi siis pitää poikkeuksellisena ainoastaan pitkäjänteisyyden osalta, sillä sisällön tavanomainen psykopaattisuus ja ksenofobia eivät ole vähentynyt niin vähäisimmässäkään määrin.
Mutta kun tämä kappale kerran pitää sisällään myös joitakin siunauksia, ensimmäisen 14 jakeen verran, olisi varsin epärehellistä jättää nämä kokonaan huomiotta.
Harmillista kyllä Raamattu ei vaivaudu erittelemään tässä yhteydessä mitä näillä siunauksilla oikein tarkoitetaan, lukuun ottamatta niitä jakeita joissa Raamattu puhuu sotatoimien siunaamisesta.
Mutta kun kirota pitää, niin nämä kiroukset ovat varsin selkeitä ja koskevat niin sadonkorjuuta kuten myös sodankäyntiä ja kaikkea näiden väliltä.
Näiden kaikkien jakeiden läpi käymiseen tuskin on mitään syytä, joten teen poikkeuksen ja lainaan muutamia esimerkiksi siitä millaisesta tekstistä on kyse.
>>> 21. Herra antaa ruttotaudin tarttua sinuun, kunnes se sukupuuttoon
hävittää sinut siitä maasta, jota menet ottamaan omaksesi.
22. Herra lyö sinua hivutustaudilla, kuumeella, poltteella ja
tulehduksella, kuivuudella, nokitähkillä ja viljan ruosteella, ja ne
vainoavat sinua, kunnes menehdyt. <<<
>>> 53. Siinä hädässä ja ahdistuksessa, johon sinun vihollisesi saattaa
sinut, sinä syöt oman kohtusi hedelmän, syöt poikiesi ja tyttäriesi
lihaa, jotka Herra, sinun Jumalasi, on sinulle antanut. <<<
>>> 63. Ja niinkuin Herra ennen iloitsi teistä, siitä, että teki teille
hyvää ja antoi teidän lisääntyä, niin Herra silloin iloitsee teistä,
siitä, että hävittää ja tuhoaa teidät. Ja teidät temmataan irti siitä
maasta, jota sinä menet ottamaan omaksesi. <<<
Joten Jumala iloitsee siitä että hän pakottaa ihmisiä syömään omia lapsiaan. Asia harvinaisen selvä.
Vaikka olenkin yrittänyt tehdä mahdollisimman selväksi sen että, kyse on minun henkilökohtaisista mielipiteistäni ja tarjoan ainoastaan oman näkemykseni johon jokaisella on vapaus suhtautua miten sitten ikinä suhteutuukin, on minun kuitenkin sanottava tästä nimenomaisesta kysymyksestä jotakin mikä koskee kaikkia ihmisiä.
Sillä vaikka kyse onkin minun mielipiteestäni silloin kun kyse on opista itsestään, niin mikäli joku henkilö oikeasti toimii tämän opin mukaisesti, seuraukset joita näillä teoilla on eivät missään tapauksessa ole mielipide kysymyksiä.
Mikäli kukaan siis on vakuuttunut tämän kaltaisesta konseptista ja edelleen osoittaa kyseiselle olennolle etäisimmälläkään tavalla jonkinlaista kunnioitusta, minä katson kyseisen henkilön tietoisesti palvovan olentoa joka on paha, oli tätä olentoa olemassa taikka ei.
Mikä tekee oman näkemykseni mukaan kyseisestä henkilöstä vähintäänkin moraalittoman ja epäinhimillisen jos ei suorastaan pahan.
perjantaina, tammikuuta 10
Pirun vähän siunauksia, jumalallisesti kirouksia
Tunnisteet:
5 Mooses28,
Jumala,
kirous,
laki,
moraali,
oikeudenmukaisuus,
Perisynti,
Raamattu,
siunaus,
VT
keskiviikkona, lokakuuta 23
Kirottu olkoon hän
5 Mooses 27
Edellisestä kappaleesta poiketen tämä ei ole autuaan mitään sanomaton... noh mahdollisesti.
Sillä hämmästyttävää kyllä minun on hyvin vaikea päästä minkään kaltaiseen lopputulokseen sen suhteen onko tämä kappale hirvittävyydestään huolimatta huvittavan absurdi vai huvittavan absurdi ilman mitään erityistä merkitystä.
Aivan rehellisesti ottaen tämä kappale kun ei sisällä kovinkaan paljoa hirvittävyyksiä ja vaikka minua kiinnostaisikin tietää hieman enemmän minkä takia Jumalalla näyttää olevan pakkomielteinen tarve pystyttää luonnonkivistä koostuvia uhrialttareita, niin näiden rakennus ohjeiden lukeminen ei sitten ehkä kuitenkaan ole sitä kaikkein mielekkäintä puuhaa.
Jotakin mistä saattanee johtua myös minun kokemukseni tämän kappaleen merkityksettömyydestä.
Tosin se kuinka mielekästä puuhaa tämän blogin kirjoittaminen on, saattaa myös sekin olla hieman kyseenalaista.
Mutta palatkaamme Raamatun pariin ja otsikon varsinaiseen aiheeseen joka on kiroukset.
Outoa, tai mahdollisesti ei niin outoa ollenkaan, on se että tämän kappaleen kiroukset käytännössä listaavat.... no ainakin osittain tekoja joiden suorittaminen rikkoo kymmentä käskyä.
Tosin toisin kuin kymmenen käskyä tämä listaus joka on hieman pidempi kuin kymmenen käskyä, tarkan luvun ollessa yksitoista kirousta, pitää sisällään viisi kirouksen kohteeksi joutuvaa seksuaalista toimintoa.
Käytännössä kirouksen kohteeksi tässä asetetaan seksi lähisukulaisten kanssa, jossa ei sinänsä ole mitään vikaa, muuta kuin se että kiroukset toimivat yhtä hyvin kuin rukoukset tai... sadetanssi.
Hämmästyttäväksi tämä asia käy sinänsä jos katsotaan edellisiä Raamatun kertomuksia, sillä kertomuksen mukaan Jumala marssitti kaikki eläimet Adamin eteen mutta kun tämä ei valinnut niistä ainuttakaan, niin Jumala loi Adamille kumppaniksi naisen.
Mikä vaikuttaa siltä että jos Adam olisi valinnut kumppanikseen vaikka... lampaan, niin tämä olisi sopinut Jumalalle täysin hyvin.
Sodoman ja Gomoran kertomuksessa kaikkein jumalallisin henkilö on Loot joka tarjoaa neitsyet tyttärensä joukkoraiskattavaksi ja paon jälkeen nämä Lootin tyttäret hankkiutuvat raskaaksi isänsä avulla, eikä Jumala katso aiheelliseksi rangaista Lootia taikka tämän tyttäriä.
Jolloin eläimiin sekaantuminen ja insesti eivät ainakaan joka kohdassa Raamattua ole esitetty negatiivisina asioina. Toisaalta taas, kuten tässä kappaleessa, molemmat näistä ovat tekoja joiden seurauksesta joku joutuu kirouksen alaiseksi.
Onko kirous sitten yhtä kuin kuolemantuomio?
Tämän kappaleen puitteissa asia ei näytä selviävän, mutta teot joista tämän kirouksen sanotaan lankeavan ovat kaikki sellaisia joihin muualla Raamattua viitataan rikoksina joiden tekijä ansaitsee tulla tapetuksi.
Kuten aviorikos tai tottelemattomuus vanhempia kohtaan.
Ehkäpä juuri tämän takia minun on vaikea sanoa onko tämä kappale hirvittävä vaiko ei, sillä se mitä kiroamisella tarkoitetaan ja mitkä sen seuraukset ovat, eivät ole selkeästi ilmaistuja.
Valitettavasti tästä samasta syystä johtuen kyseisiä jakeita voi tulkita mielensä mukaisesti, joko jo itsessään on varsin vaarallinen asetelma, sillä aina on löydettävissä joku joka on valmis tekemään Jumalan työtä tappamalla niitä joiden katsoo asettuneen Jumalaa vastaan.
Edellisestä kappaleesta poiketen tämä ei ole autuaan mitään sanomaton... noh mahdollisesti.
Sillä hämmästyttävää kyllä minun on hyvin vaikea päästä minkään kaltaiseen lopputulokseen sen suhteen onko tämä kappale hirvittävyydestään huolimatta huvittavan absurdi vai huvittavan absurdi ilman mitään erityistä merkitystä.
Aivan rehellisesti ottaen tämä kappale kun ei sisällä kovinkaan paljoa hirvittävyyksiä ja vaikka minua kiinnostaisikin tietää hieman enemmän minkä takia Jumalalla näyttää olevan pakkomielteinen tarve pystyttää luonnonkivistä koostuvia uhrialttareita, niin näiden rakennus ohjeiden lukeminen ei sitten ehkä kuitenkaan ole sitä kaikkein mielekkäintä puuhaa.
Jotakin mistä saattanee johtua myös minun kokemukseni tämän kappaleen merkityksettömyydestä.
Tosin se kuinka mielekästä puuhaa tämän blogin kirjoittaminen on, saattaa myös sekin olla hieman kyseenalaista.
Mutta palatkaamme Raamatun pariin ja otsikon varsinaiseen aiheeseen joka on kiroukset.
Outoa, tai mahdollisesti ei niin outoa ollenkaan, on se että tämän kappaleen kiroukset käytännössä listaavat.... no ainakin osittain tekoja joiden suorittaminen rikkoo kymmentä käskyä.
Tosin toisin kuin kymmenen käskyä tämä listaus joka on hieman pidempi kuin kymmenen käskyä, tarkan luvun ollessa yksitoista kirousta, pitää sisällään viisi kirouksen kohteeksi joutuvaa seksuaalista toimintoa.
Käytännössä kirouksen kohteeksi tässä asetetaan seksi lähisukulaisten kanssa, jossa ei sinänsä ole mitään vikaa, muuta kuin se että kiroukset toimivat yhtä hyvin kuin rukoukset tai... sadetanssi.
Hämmästyttäväksi tämä asia käy sinänsä jos katsotaan edellisiä Raamatun kertomuksia, sillä kertomuksen mukaan Jumala marssitti kaikki eläimet Adamin eteen mutta kun tämä ei valinnut niistä ainuttakaan, niin Jumala loi Adamille kumppaniksi naisen.
Mikä vaikuttaa siltä että jos Adam olisi valinnut kumppanikseen vaikka... lampaan, niin tämä olisi sopinut Jumalalle täysin hyvin.
Sodoman ja Gomoran kertomuksessa kaikkein jumalallisin henkilö on Loot joka tarjoaa neitsyet tyttärensä joukkoraiskattavaksi ja paon jälkeen nämä Lootin tyttäret hankkiutuvat raskaaksi isänsä avulla, eikä Jumala katso aiheelliseksi rangaista Lootia taikka tämän tyttäriä.
Jolloin eläimiin sekaantuminen ja insesti eivät ainakaan joka kohdassa Raamattua ole esitetty negatiivisina asioina. Toisaalta taas, kuten tässä kappaleessa, molemmat näistä ovat tekoja joiden seurauksesta joku joutuu kirouksen alaiseksi.
Onko kirous sitten yhtä kuin kuolemantuomio?
Tämän kappaleen puitteissa asia ei näytä selviävän, mutta teot joista tämän kirouksen sanotaan lankeavan ovat kaikki sellaisia joihin muualla Raamattua viitataan rikoksina joiden tekijä ansaitsee tulla tapetuksi.
Kuten aviorikos tai tottelemattomuus vanhempia kohtaan.
Ehkäpä juuri tämän takia minun on vaikea sanoa onko tämä kappale hirvittävä vaiko ei, sillä se mitä kiroamisella tarkoitetaan ja mitkä sen seuraukset ovat, eivät ole selkeästi ilmaistuja.
Valitettavasti tästä samasta syystä johtuen kyseisiä jakeita voi tulkita mielensä mukaisesti, joko jo itsessään on varsin vaarallinen asetelma, sillä aina on löydettävissä joku joka on valmis tekemään Jumalan työtä tappamalla niitä joiden katsoo asettuneen Jumalaa vastaan.
Tunnisteet:
5Moos 27,
Adam,
insesti,
Jumala,
kirous,
kuolemantuomio,
Kymmenen käskyä,
Loot,
moraali,
Raamattu,
rangaistus,
tulkinta
sunnuntai, lokakuuta 6
Muutama sana kymmenyksistä
5Mooses 26
Riippuen hieman siitä mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee niin tämä kyseinen kappale Raamattua on joko valitettavan mitäänsanomaton, poikkeuksellisen neutraali taikka yksiä niitä harvoista Raamatun kappaleista (no ainakin tähän mennessä) joiden sisällöstä ei suoranaisesti voi oikeastaan lähteä valittamaan.
Huolimatta siitä että itse lukeudun tähän ensimmäiseen katekoriaan, kyseisen kategorian ollessa valitettavan mitäänsanomaton, niin koen eräänlaiseksi pyhäksi velvollisuudekseni löytää tästä puuduttavan sisällöttömästä ja kuivasta kappaleesta edes jotakin valittamisen aihetta.
Ei niin että Raamattu olisi sisältönsä puolesta jotakin muuta kuin puuduttavaa ja kuivaa, mutta yleensä nämä kappaleet eivät sentään ole sisällöttömiä.
Ja kyllä. Epätoivoinen pyrkimykseni saada tästä kappaleesta irti edes jonkinlaista sisältöä on ajanut minut valittamaan tuhansia vuosia sitten kuolleen barbaaribeduiinin tarinankerronta taidoista.
Varsin säälittävää, tiedän, mutta niin on tämän kappaleen sisältökin.
Huolimatta tämän kyseisen kappaleen varsin kommunistisesta luonteesta en vaivaudu kuitenkaan valittamaan asiasta, sillä kommunismi tällaisella tasolla itseasiassa toimii..... niin merkilliseltä kuin se saattaakin kuulostaa.
Sen sijaan Raamattua sivuten ja otsikkoa mukaillen ajattelin lyhyesti tarkastella hieman näitä kymmenyksiä, sillä tämä käytäntö on edelleen varsin voimakkaasti käytössä varsinkin herätysliikkeissä ja hieman fundamentalistisimmissa uskonnollisissa yhteisöissä.
Mikä ei tosin Suomessa ole mikään yllätys sillä ainoastaan Suomen Ev.lut ja Suomen ortodoksikirkko saavat yhteisöveroista rahoitusta toimintaansa, jolloin muiden uskonnollisten yhteisöjen on hankittava varat yhteisön toiminnan ylläpitämiseksi jollakin muulla keinolla.
Eikä minulla olisi juurikaan mitään valittamista tämän varainkeruun osalta mikäli näyttäisi siltä että uskonnollisten instituutioiden pääasiallinen tehtävä olisi jokin muu kuin papiston ylläpitäminen ja päättävissä asemissa olevien henkilöiden rikastuttaminen.
Ja se millaisiin mittasuhteisiin tämä rikastuttaminen johtaa kun näitä kymmenyksiä kerätään yhteiskunta kokoluokan massoilta on varsin hyvin nähtävissä Vatikaanissa.
Seikka joka minua joka ikinen kerta hämmästyttää varsin suuresti.
Tämän seikan ollessa se miten uskonnolliset henkilöt jotka sanovat toimivansa Raamatun mukaan kykenevät rationalisoimaan kyseisen kaltaisen absurdin ylellisyyden osoittamisen ja opin jonka he katsovat olevan pyhä, jumalallisen olennon julistus, missä yksi kuoleman synneistä on ylellisyys ja jossa useaan otteeseen julistetaan ylellisyyttä ja rikkaita vastaan.
Ei niin että minulle ongelmallinen kohta olisi varallisuus vaan se miten tätä varallisuutta käytetään.
Sillä mikäli uskonnon tarkoitus olisi todella parantaa ihmisten olosuhteita ja huolehtia vähäosaisista, niin sillä massiivisella määrällä valuuttaa jota uskonnolliset instituutit kahmivat, voitaisiin saada aikaan hyvin paljon konkreettista hyvää.
Riippuen hieman siitä mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee niin tämä kyseinen kappale Raamattua on joko valitettavan mitäänsanomaton, poikkeuksellisen neutraali taikka yksiä niitä harvoista Raamatun kappaleista (no ainakin tähän mennessä) joiden sisällöstä ei suoranaisesti voi oikeastaan lähteä valittamaan.
Huolimatta siitä että itse lukeudun tähän ensimmäiseen katekoriaan, kyseisen kategorian ollessa valitettavan mitäänsanomaton, niin koen eräänlaiseksi pyhäksi velvollisuudekseni löytää tästä puuduttavan sisällöttömästä ja kuivasta kappaleesta edes jotakin valittamisen aihetta.
Ei niin että Raamattu olisi sisältönsä puolesta jotakin muuta kuin puuduttavaa ja kuivaa, mutta yleensä nämä kappaleet eivät sentään ole sisällöttömiä.
Ja kyllä. Epätoivoinen pyrkimykseni saada tästä kappaleesta irti edes jonkinlaista sisältöä on ajanut minut valittamaan tuhansia vuosia sitten kuolleen barbaaribeduiinin tarinankerronta taidoista.
Varsin säälittävää, tiedän, mutta niin on tämän kappaleen sisältökin.
Huolimatta tämän kyseisen kappaleen varsin kommunistisesta luonteesta en vaivaudu kuitenkaan valittamaan asiasta, sillä kommunismi tällaisella tasolla itseasiassa toimii..... niin merkilliseltä kuin se saattaakin kuulostaa.
Sen sijaan Raamattua sivuten ja otsikkoa mukaillen ajattelin lyhyesti tarkastella hieman näitä kymmenyksiä, sillä tämä käytäntö on edelleen varsin voimakkaasti käytössä varsinkin herätysliikkeissä ja hieman fundamentalistisimmissa uskonnollisissa yhteisöissä.
Mikä ei tosin Suomessa ole mikään yllätys sillä ainoastaan Suomen Ev.lut ja Suomen ortodoksikirkko saavat yhteisöveroista rahoitusta toimintaansa, jolloin muiden uskonnollisten yhteisöjen on hankittava varat yhteisön toiminnan ylläpitämiseksi jollakin muulla keinolla.
Eikä minulla olisi juurikaan mitään valittamista tämän varainkeruun osalta mikäli näyttäisi siltä että uskonnollisten instituutioiden pääasiallinen tehtävä olisi jokin muu kuin papiston ylläpitäminen ja päättävissä asemissa olevien henkilöiden rikastuttaminen.
Ja se millaisiin mittasuhteisiin tämä rikastuttaminen johtaa kun näitä kymmenyksiä kerätään yhteiskunta kokoluokan massoilta on varsin hyvin nähtävissä Vatikaanissa.
Seikka joka minua joka ikinen kerta hämmästyttää varsin suuresti.
Tämän seikan ollessa se miten uskonnolliset henkilöt jotka sanovat toimivansa Raamatun mukaan kykenevät rationalisoimaan kyseisen kaltaisen absurdin ylellisyyden osoittamisen ja opin jonka he katsovat olevan pyhä, jumalallisen olennon julistus, missä yksi kuoleman synneistä on ylellisyys ja jossa useaan otteeseen julistetaan ylellisyyttä ja rikkaita vastaan.
Ei niin että minulle ongelmallinen kohta olisi varallisuus vaan se miten tätä varallisuutta käytetään.
Sillä mikäli uskonnon tarkoitus olisi todella parantaa ihmisten olosuhteita ja huolehtia vähäosaisista, niin sillä massiivisella määrällä valuuttaa jota uskonnolliset instituutit kahmivat, voitaisiin saada aikaan hyvin paljon konkreettista hyvää.
Tunnisteet:
5Mooses 26,
kymmenykset,
Raamattu,
raha
lauantaina, syyskuuta 7
Naisasioiden käsittelyä ja muita outouksia
Vaikka saattaisi luulla että tähän
mennessä olisin jo totuttautunut Raamatullisen lakien raadolliseen
kummallisuuteen, niin täytyy tästä huolimatta myöntää että
joka ikinen kerta minun mieleni valtaa tietyn lainen hämmästys
näitä sivuja lukiessani.
Sillä minusta vaikuttaa hieman
alentavalta ajatella että pronssikautiset barbaaribeduiinitkaan
olisivat pitäneet näitä esityksiä järkevinä. Lukuun ottamatta
ehkäpä pronssikautista barbaaribeduiinia joka on kolauttanut päänsä
pahemman kerran.
Ei niin että ajatus rikoksen
suorittajan pieksemisestä olisi mitenkään outo ajatus, varsinkaan
sen osalta joka on joutunut rikoksen kohteeksi, jotakin mihin
kappaleen ensimmäiset kolme jaetta viittaavat, saati että puivan
härän suun sitomisen kieltäminen olisi.... no ok tuo on jo hieman
outoa...., neljännen jaetta mukaillen vaikeasti ymmärrettävissä.
Tästä huolimatta varsin oudoksi asia
menee kun laillisena rangaistuksena toimii kenkien poistaminen jalasta
ja päälle sylkeminen, siitä ettei saata kuolleen veljensä vaimoa
raskaaksi mikäli tämä jää leskeksi ilman lapsia.
Ja ei, et lukenut väärin, sillä
jakeissa 5Mooses 25: 5 – 10 varsin selkeästi ilmaistaan asian
olevan näin.
Jotakin mikä saattaa aiheuttaa hieman
noh... kiusallisia keskusteluja illallispöydässä.
Mies: Minun veljeni kuoli.
Vaimo: Voi anteeksi olen pahoillani.
Mies: Eikä veljeni leskellä ole
lapsia.
Vaimo: Voi miten surullista.
Mies: Niinpä minä menen veljeni
vaimon kanssa sänkyyn.
Vaimo:..............Ai anteeksi mitä
sinä sanoit??
Mies: Niin että minä menen tekemään
kuolleen veljeni vaimon kanssa lapsia kun veljeni ei ole enää
kykenevä jottei veljen suku katoa.
Vaimo: ................. WTF ?!?!?!?!?
Keskustelu jonka jälkeen mies kivittää
vaimonsa kuoliaaksi, totta kai vetoamalla Raamattuun, koska tämä ei
ole osoittanut kunnioitusta Raamatun ohjeistukselle.
Totisesti vanhurskas ja kuuliainen on
hän, näin Jumalaa pelätessään.... tai jotakin sinne päin.
Jotakin mistä päästäänkin
vaivattomasti vaimon säälimättömään rampauttamiseen taikka
silpomiseen..... riippuen hieman siitä mitä tällä seuraavalla
tarkoitetaan.
5Mooses 25: 12: " hakkaa poikki
hänen kätensä säälimättä."
Ja mikä onkaan tämä hirvittävä
rikos jonka vaimo on tässä yhteydessä suorittanut ansaitakseen
tämänkaltaisen raakalaismaisen rangaistuksen. No puolustaessaan
aviomiestään toisen miehen hyökkäykseltä tämä on...... miten
Raamattu asian ilmaisee... "ojentaa kätensä ja tarttuu tämän
häpyyn".
Jotakin minkä olettaisi olevan varsin
tehokas keino hyökkääjän taltuttamiseksi.... vaikka hieman
epäurheilijamaista käytöstähän tuo kyllä saattanee olla.
Seuraavat jakeet aina jakeesta 13 –
19, johon tämä kappale loppuu, kehottavat käytännössä
rehelliseen kaupankäyntiin. Valitettavasti Raamatulliseen tapaan
sitä miksi rehellistä kaupankäyntiä tulisi harjoittaa ei
perustella taikka oikeuteta mitenkään, vaan sen sijaan vedotaan
että tämä on Jumalalle jostain syystä kauhistus.
Mitään vetoomusta siihen että toisen
huijaaminen on moraalisesti ja eettisesti väärin koska se aiheuttaa
tälle henkilölle taloudellisia tappioita ja näin konkreettista
haittaa, ei missään kohdassa esitetä.
Jonka jälkeen Raamattu jälleen
onnistuu muistuttamaan Egyptistä pakenemisesta, unohtaen mainita sen
että tämä Jumala jostain syystä salli Egyptiläisten orjuuttaa
juutalaiset.
Noh mikäli tietenkin sivuutetaan
sellainen historiallinen outous ettei ole olemassa minkäänlaista
todistetta siitä että juutalaiset olisivat olleet koskaan Egyptissä
orjuudessa.
Ei niin että tämä viimeinen olisi Raamatullisesti katsottuna mikään kovinkaan ihmeellinen sattumus.
Tunnisteet:
5Moos:25,
Auktoritarismi,
Egypti,
etiikka,
historia,
Jumala,
kaupankäynti,
laki,
lapset,
moraali,
naisten aseman,
naisten oikeudet,
oikeudet,
orjuus,
perhe,
Raamattu,
suku,
vaimo,
veli
sunnuntai, elokuuta 25
Nais asioista puutarhan hoitoon
5Mooses 24
Raamattu palaa jälleen lyhyen tauon
jälkeen....huolimatta siitä että edellisestä blogi julkaisusta onkin kulunut jälleen varsin pitkä aika..... puhumaan nais asioista, tietenkin aviomiehen näkökulmasta.
Sillä kuten Raamattu ilmeisesti asian näkee niin vagina tai aivot,
ainoastaan toisen näistä voi omata.
Naisen tehtävä kun on vain ja
ainoastaan miellyttää miestä ja jos näin ei tapahdu niin mies voi
kirjallisesti erota vaimostaan. Varsin kummalliseksi asia muuttuu
siinä vaiheessa jos tämä nainen menee avioon jonkun toisen miehen
kanssa.
Sillä mikäli näin tapahtuu niin
ensimmäinen mies joka tällä naisella on ollut ei voi missään
tapauksessa mennä avioon tämän saman naisen kanssa.
Ilmeisesti kun nainen jotenkin tästä
saastuu.
Vasta naineita Raamattu sen sijaan
kohtelee varsin hyvin, sillä vuoteen naimisiin menon jälkeen ei
tarvitse huolehtia siitä että tarvitsisi lähteä sotimaan ja
lainojensa maksua voi lykätä saman verran.
Joten mikäli haluaa säästyä sodalta
ja laskujensa maksamiselta niin tarvitsee ainoastaan ottaa itselleen
uusi vaiko kerran vuodessa.
Eikä aikaisemmista vaimoista edes
tarvitse erota kuten jo tuolla aikaisemmin tuli selväksi.
5Mooses 24: 7
Tämä kyseinen jae alkaa: " Jos
joku tavataan siitä, että on varastanut jonkun veljistään,
israelilaisista.."
Mitä tuohonkin nyt sitten pitäisi
sanoa? Sillä itse koen varsin hankalaksi edes lähteä ajattelemaan
jotakin sellaista tilannetta jossa ihmisiä pidettäisiin omaisuutena
ja luulen että tämä samainen ajatus on varsin outo muillekin.
Vaikka saattaisi luulla ettei yhdessä
jakeessa enää voitaisi mennä huonompaan suuntaan niin ihme kyllä
tämä on mahdollista. Ei niin että tätä ihmettä voisi pitää
missään tapauksessa jumalallisena.
Kyseinen ja kun jatkuu: "...ja
kohdellut häntä tylysti tai myynyt hänet, niin varas kuolkoon.
Poista paha keskuudestasi. "
Mikä tästä tekee sitten pahemman?
Tämä siis kuoleman tuomion lisäksi,
sillä Raamattu tuskin tuntee muita rangaistuksia. No se on tuo pieni
sana " ja" joka löytyy näiden virkkeiden väliltä.
Sillä mikäli ei kohtele varastamisen
kohteena olevaa veljeään tylysti taikka myy häntä eteen päin,
niin tämä näyttää vaikuttavan siltä ettei tällaisessa
tapauksessa tuomiota tarvitse edes määritellä.
Mitään tarkentavaa sisältöä kun
tuohon ei ennen taikka jälkeen ole löydettävissä.
Valitettavasti tämä ei omaisuuden
asemaan laitetun "veljen" osalta ole kovinkaan positiivinen
asia, sillä Raamatullinen käsikirja orjien hoidosta on jokseenkin
suurpiirteinen ja vähät välittää ihmisarvosta.
Naisten alistamisen ja veljien
orjuuttamisen jälkeen siirtyy 5Mooses 24, muihin Raamatullisiin
aiheisiin, kuten jakeessa 8 muistuttamaan muistamaan pitaalitaudin
hoito ohjeesta....joka niille jotka ovat sattuneet sen unohtamaan
pitää sisällään kyyhkysten uhraamista virtaavan veden äärellä
ja punaisten lankojen sitomista oksiin...., jota seuraa jakeessa 9
muistutus Egyptistä pakenemisesta.
Jakeet 10 – 18 puolestaan antavat
ohjeita palkan maksuun ja velan perimiseen, joita seuraa jakeissa 19
– 22 ohjeistukset sadon korjaamiseen.
Ja vaikka nämä ovatkin varsin
sosialistisia esityksiä jos eivät jopa jossain määrin
kommunistisia, varsinkin tuon sadon korjuun osalta, niin en
vaivaudu käymään kyseisiä seikkoja lävitse.... no ainakaan tämän
esityksen puitteissa.
Näin lopuksi tosin on huomautettava
että jos Raamattu kaipaa kipeästi jotakin, niin se kaipaa
kunnollista jäsentelyä asia kohtaisiin kategorioihin. Tällaisenaan
kun Raamattu vaikuttaa siltä ikään kuin joku olisi sokkona
nostanut aiheita taikurinhatusta ja yrittänyt tunkea ne yhteen ja
samaan kappaleeseen.
Tunnisteet:
5Mooses 24,
avioliitto,
laina,
lait,
naisten asema,
omistus,
orjuus,
Raamattu,
velka,
viljely,
VT
keskiviikkona, elokuuta 7
Raamatullinen perus standardi.....mitään sanomatonta
5 Mooses 23
Vaikka Raamatusta onkin löydettävissä
joitakin hyviäkin neuvoja, kunhan lukemaansa tulkitsee riittävän
kekseliäästi, silloin kun kyse on suvaitsemattomuuden osoituksesta
Raamattu ei kaipaa minkäänlaista tulkintaa vaan on hyvin
suorasanainen ja selkeä.
Jotakin mikä on varsin merkillistä.
Ehkä tämä onkin se syy minkä takia
uskonnolliset henkilöt jättävät nämä kohdata Raamatusta
kokonaan vaille huomiota. Ne ovat liian selkeitä tulkittaviksi,
jotta ne olisivat uskottavia.
Merkillistä.
5Mooses 23: 1 – 8
Suvaitsemattomuus on aiheena jotakin
mistä puhutaan varsin usein ja useimmiten se mitä kutsutaan
suvaitsemattomuudeksi ei sitä ole. Tai sitten minä vain jostain
syystä käyn paljon keskusteluja ihmisten kanssa joilla ei ole
minkäänlaista suhteellisuuden tajua.
Raamatullinen suvaitsemattomuus ei
kuitenkaan kohdistu yksinkertaisesti vain ihmiseen vaan sen sijaan
kokonaisiin kansakuntiin ja kun tähän suvaitsemattomuuteen lisätään
ajatus perisynnistä, niin päästään suvaitsemattomuuden
käsitykseen jossa jo syntymättömät lapset tuomitaan etukäteen
sen perusteella mihin sukuun nämä ovat syntyneet.
Jotakin mitä kutsutaan nykyisin
etniseksi vainoamiseksi.
5Mooses 23: 9 – 14
Koska etnisestä vainoamisesta on
helppoa päätyä etnisiin puhdistuksiin, niin on täysin
johdonmukaista tässä yhteydessä esittää miten sotilasleirin
puhtautta tulee ylläpitää.
Toisin sanoen: Mihin tulee paskahuussi
sijoittaa jottei Jumala vihastu.
Joka tietenkin on ainoa järkevä syy
sijoittaa huusi mahdollisimman kauas paikasta jossa syödään ja
nukutaan jonka lisäksi tällaisen valaisevan tietämyksen antaminen
on mitä selkein esimerkki kyseisen olennon jumalallisuudesta.
Sillä olisihan tällaisen jumalallisen
viisauden saavuttaminen tavalliselle kuolevaisella mahdoton
tehtävä.
5Mooses 23: 15 - 16
Toisaalta tämän jakeen perusteella
näyttää vahvasti siltä ettei tämä jumalallinen viisaus pidä
sisällään ohjetta siitä ettei toista ihmistä voi pitää
omaisuutena.
Mikä ei tosin edellisen kohdan valossa
asiaa tarkasteltaessa vaikuta yhtään niin kummalliselta asialta.
5Mooses 23: 17 – 25
Tässä kuulutetaan puolestaan pyhäkön
henkilökunnan siveyden puolesta sekä kielletään prostituutiolla
ansaitun rahan lahjoittaminen. Kerrotaan koron kiskonnan säännöistä, ohjeistetaan täyttämään lupaukset joita Jumalalle on tehty
viipymättä sekä ohjeistetaan jokamiehenoikeuksien käyttöön
otossa.
Hyvin monipuolisesti lyhyt sanainen on siis Raamatun anti.
Tunnisteet:
5 Mooses 23,
armeija,
etniset vainot,
jokamiehenoikeudet,
laina,
orjuus,
prostituutio,
Raamattu,
siveys,
Sota,
suvaitsemattomuus,
ulkokäymälä,
VT
keskiviikkona, heinäkuuta 17
Raamatullinen naiskäsitys
Vaikka tämän blogin tarkoitus onkin
olla kriittinen Raamatun kirjoituksia kohtaan, niin en voi
rehellisesti sanoa että Raamatun sisältö olisi kokonaisuudessaan
negatiivinen. Enkä nyt tarkoita ainoastaan niitä kohtia joissa
käydään lävitse sukuluetteloita ja joista on hieman vaikea sanoa yhtään mitään.
Sen sijaan Raamatusta on kyllä
löydettävissä arkitodellisuuteen sopivaa käytännön läheisyyttä
ja joissain tapauksissa myös jotakin mitä voi ymmärrettävistäkin
syistä käyttää jonkinlaisena inspiraation lähteenä.
Blogin kannalta onkin siis varsin
onnekasta ettei seuraavat jakeet edusta mitään edellä mainitun
kaltaista... paitsi jos Raamattua haluaa käyttää inspiraation
lähteenä sille miten ei pidä tehdä, jotakin missä Raamattu
loistaa esimerkillisesti muutenkin.
5Mooses 22: 13 – 21
Tässä tapauksessa Raamattu toimii
esimerkkinä siinä miten naisia ei tule kohdella.
Mikä ei missään tapauksessa ole
kovinkaan harvinaista tämän kaltaisessa patriarkaalisessa teoksessa
joka käytännössä esineellistää naisen ja kohtelee näitä
omaisuutena......kirjaimellisesti.
Kuten hyvin monille muillekin
uskonnoille neitsyys on myös Raamatun opin suhteen yksi kaikkein
olennaisin ominaisuus jonka nainen, tai tyttö, voi omata. Tämän
ominaisuuden ollessa se myyntivaltti jolla isät tyttäriään
kauppaavat.
Niinpä yllätyksenä tuskin tulee se
että vaimon neitsyyden kyseenalaistaminen otetaan Raamatullisesti
hyvin vakavasti ja että tämän kaltaisessa tilanteessa on neitsyys
kyettävä todistamaan.
Joka käytännössä tarkoittaa sitä
että tämän naisen isän on vannottava oman tyttärensä neitsyys
yhteisön vanhimpien edessä, jotta tämä syytös voidaan kumota.
Mikäli tämä syyte kumotaan on mies
joka syytteen on esittänyt velvollinen maksamaan korvauksen tytön
isälle, koska tämä on asettanut vaimonsa neitsyyden
kyseenalaiseksi.
Lisähyvityksenä tällaisen perättömän
syytteen esittänyt mies menettää oikeuden erota vaimostaan jota
aikaisemmin onnistui syyttämään rikoksesta, jonka tuomio olisi
muuten ollut kuolema, ja joutuu elämään tämän kanssa koko
ikänsä.
Missään vaiheessa syytöksen
kohteeksi joutuneen naisen ei anneta puolustaa itseään tai esitetä
että tämä nainen olisi oikeutettu jonkinlaiseen korvaukseen, jonka
lisäksi tällaisessa tapauksessa nainen käytännössä tuomitaan
elinikäiseen suhteeseen miehen kassa joka juuri yritti juridisesti
tappaa hänet.
Kysymys on siis lähinnä siitä mitä
oikeuksia miehellä on naiseen, sen sijaan että naisen asemaa taikka
oikeuksia edes tunnustettaisiin.
5Mooses 22: 22 – 29
Edellisen perusteella saattaisi
kuvitella ettei tämä kappale voi mennä enää huonompaan
suuntaan, luulo jonka Raamattu jälleen onnistuu osoittamaan
vääräksi.
Eikä tämä ainoastaan johdu siitä
että Raamattu näyttää jälleen kerran hekumoivan kuolemantuomio
julistuksillaan..... jotka näyttävät ilmenevän jonkinlaisissa
ryppäissä, ikään kuin yksi kuolemantuomiojulistus ei olisi
koskaan riittävä.
Kun esiaviollinen seksi on
kuolemantuomion ansaitseva rikos, no ainakin naiselle, niin
yllätyksenä tuskin tulee se että aviorikoksesta tavatun parin
kohtalo ei tällaisessa oikeusjärjestelmässä ole juuri millään
tavalla poikkeava. Paitsi että tässä tapauksessa myös mies
tuomitaan kuolemaan.
Tämän ollessa tilanne myös silloin
jos nainen joutuu raiskauksen uhriksi.
Toisin sanoen mikäli avioliitossa
oleva nainen raiskataan, niin tämän katsotaan suorittaneen
aviorikoksen ja hänet tuomitaan kuolemaan yhtä lailla raiskaajan
kanssa.
Käytäntö joka surullista kyllä on vielä varsin hyvissä voimissa, tosin islamistissa maissa.
Näin ei kuitenkaan asian laita ole
kaikissa tapauksissa sillä mikäli raiskauksen uhriksi joutunut
nainen onnistuu huutamaan apua tai jos hänet raiskataan kaupungin
ulkopuolella, niin hänet katsotaan syyttömäksi.... mutta
syyttömäksi mihin?
Ilmeisesti siihen että on joutunut
raiskauksen kohteeksi.
Poikkeustapaus tähän sääntöön
kuolemanrangaistuksesta on neitsyt jota ei ole myyty vielä kenenkään
vaimoksi, sillä mikäli sattuu raiskaamaan tällaisen neitsyen niin
raiskaaja saa pitää raiskaamansa naisen omanaan pientä korvausta
vastaan. Tämän korvauksen ollessa viisikymmentä hopea sekeliä,
joka sekin tietenkin korvataan raiskatun naisen isälle.
Vaikka minä voisinkin kirjoittaa
lyhyehkön romaanin siitä kuinka epäoikeudenmukainen, julma ja
epäinhimillinen tämä kohta Raamatusta on naisia kohtaan, niin
siihen tuskin on tarvetta, sillä näitä syitä ei tarvitse selittää
ainoallekaan henkilölle jota voi kutsua ihmiseksi.
Ja ne jotka tarvitsevat selityksen
ymmärtääkseen ovat jo kadottaneet inhimillisyytensä siinä määrin
ettei selityksen antamisesta olisi mitään hyötyä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)