Raamatusta on helppo löytää eräänlaisia "teemoja" jotka toistuvat erinäisissä kappaleissa ja tämä, Numeri 32, on yksi sellaisista. Sisällönsä puolesta tämä ei juurikaan.. no sisällä mitään varsinaisesti uutta taikka merkityksellistä.
Johtuen tässä yhteydessä siitä että, Numeri 32:1- 7, esittää eräänlaisen konfliktin joka myöhemmin saman kappaleen yhteydessä ratkaistaan, Numeri 32:20-27, jonka jälkeen tarina etenee siten että edellisen konfliktin ja sen ratkaisun sisällyttäminen taikka jättäminen pois, on tarinan ymmärtämisen kannalta totaalisesti merkityksetöntä.
Mikäli tämä kuitenkin tulee jatkossa merkitykselliseksi, mikä on toki mahdollista sillä en ole opetellut Raamattua ulkoa... taikka vaivaudu itseasiassa lukemaan etukäteen tarkistaakseni, niin olisihan kyseisen seikan voinut silloin asian esille noustessa erikseen selittää.
Tämä teema ei kuitenkaa liity niinkään kumpaankaan näistä suoraan, vaikka ne antavatkin kehyksen esitykselle, jotakin joka ilmeisesti jää jakeiden Numeri 32:7 – 20 välille.
Tämä teema on aiempien Raamatun kertomusten toistaminen, esittämällä konflikti joka vastaa aiemmin esiintynyttä konfliktia, jota käyttämällä esitetään uhkavaatimus sekä vahvistetaan aiemmin esitettyjä jumalalliseksi ilmaistuja lakeja ja vaatimuksia.
Samalla näissä esityksissä esitetään ratkaisu taikka oikea tapa tilanteessa toimimisen suhteen, tai ainakin tapa toimia joka on hyväksyttävissä.
Toisin sanoen tämä kyseinen esitys antaa oikeutuksen toimia tavalla joka aiemmin on kiellettyä ja jonka perusteella Raamatun Jumala on rangaissut israelilaisia, muodostaen eräänlaisen porsaanreijän tähän jumalalliseen lakiin jonka turvin kyseinen lain kohta voidaan sivuuttaa ilman että siitä kärsitään rangaistusta. Titenkin tämän lain kiertämiseen oikeutuksen kyseisessä tilanteessa antaa Jumala, taikka tässä tapauksessa Mooses.
Valitettavasti tämän kaltaiset jokseenkin ristiriitaisest esitykset tekevät mahdolliseksi sen että riippuen mitä kohtaa Raamatusta kulloinkin lukee, niin on mahdollista yhden ja saman asian kohdalla päätyä ratkaisuun jotka ovat täysin päinvastaisia.
Jotakin joka tekee Raamatun jo muutoinkin hyvin epäselvän sisällön muotoilemisen edes jollakintavalla mielekkääseen muotoon huomattavan haastavaksi.
Tämä tosin antaa jonkinlaista painoarvoa yleiselle abologiselle argumentille siitä että tietyt kohdat Raamatussa, ja erityisesti vanhassa testamentissa, ovat sellaisia että ne koskevat ainoastaan kyseistä ajankohtaa ja vielä tarkemmin kyseisiä kuvailtuja tapahtumia.
Tässä kohtaa nämä samaiset henkilöt vain unohtavat sopivasti kysyä, saati että vastaisivat kysyttäessä, että mikäli kyseiset tapahtumat ovat sellaisia etteivät ne ole oikeutettavissa nyt; niin miten on mahdollista että ne olisivat oikeutettavissa esitetyn tarinan kuvaamana aiakana.
Olettaen tietenkin että kysisen argumentin esittäjä itseasiassa uskoo että Raamatussa kuvatut tapahtumat edes etäisesti pitävät paikkaansa.
Koska Numeri 33 kokonaisuudessaan ,yhtä taikka muutamaa tapahtumaa lukuun ottamatta, on vain yksi hyvin pelkistetty matkaamisluettelo joka mainitsee paikkakuntia joilla israelilaisten barbaaribeduiinien armeija leiriytyi; niin mainitsen kyseisen seikan tässä yhteydessä.
Pahoittelen jo etukäteen sitä että tämä tekee tästä tekstistä varsin pitkän.
Kyseinen kohtaa, Numeri 33:38 – 40, jatkaa edellä mainittua "teema" henkisyyttä (... ha ha haa) esitellen toisen toistuvan Raamatunkerronnan tavan joka on profetian täyttäminen. Tämä on myös jotakin jota hyvin usein käytetään abologien osalta, silloin kun nämä yrittävät perustella oppinsa oikeutuksen. Se että tarina on sisäisesti pätevä sen suhteen että sen aiemmin esitetyt ennustukset toteutuvat kertomuksen kuluessa ei kuitenkaan ole kovinkaan suuri saavutus, vaan lähinnä osoitus yhdenmukaisesta tarinankerronnasta. Tai vähintääkin lukutaidosta joka on mahdollistanut jälkeenpäin tarinaa jatkaneen kirjoittajan täyttää tarinaan jääneet aukot niihin sopivilla kertomuksilla.
Tosin Numeri 33 pitää sisällään vielä toisenkin matkakohde luetteloa mielenkiintoisemman seikan, se mikä on mielenkiintoista ja kuinka mielenkintoista saattaa kuitenkin olla hieman kyseenalainen seikka.
Jokatapauksessa Numeri 33:50 – 56, johon kappale myös päättyy, vahvistaa Jumalan toimesta aiemmin Moosekselle annetun määräyksen israelilaisten sotaretkestä ja sen jatkamisesta.
Jotakin jonka parissa vietän vielä jonkin aikaa sillä Numeri taikka 4Mooses jatkuu vielä muutaman kappaleen ja Raamattu pitää sisällään vielä kokonaisen kirjan 5Mooses tai Deuteronomy,(jälkimmäinen nimitys suoraan englanninkielisestä versiosta suomenkielisessä versiossa kun ei tätä vieras peräistä nimitystä ole jostain syystä miksikään väännetty), jossa Mooses israelin kansan, niin ja tietenkin Jumalan sallimana ja oikeuttamana, rankaise ja kurittaa brutaalisti Jumalan ja israelin vihollisia hyökkäämällä näiden kimppuun ja valloittamalla näiden maat.
Mutta niihin tapahtumiin palaan vasta hieman myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti