Babelin jälkeen Genesis 11 ei sitten sisälläkään mitään muuta kuin perimystaulukoita jonka jälkeen päästään kertomukseen Abramista.
Jumala antoi Abramille maan, joka oli jo asutettu, mutta nälänhätä iski kyseiselle alueelle ja Abram muutti perheineen Egyptiin. (Genesis 12: 10). Abramilla oli kuitenkin ongelma. Jostain tuntemattomasta syystä kaikki naimisissa olevat miehet tapettiin Egyptissä, siis sellaiset joilla oli kaunis vaimo.
Abram kuitenkin huijasi Egyptiläisiä kertomalla että hänen vaimonsa oli hänen sisarensa.
Sana Abramin vaimon kauneudesta osui myös Faaraon korviin, joka otti tämän omaan haaremiinsa ja antoi tästä Abramille ruhtinaalliset lahjukset.
Jumala kuitenkin suuttui tästä Faaraolle ja kuritti vitsauksilla tämän hovia. Tämä siis siitä syystä että Abram käytännössä paritti vaimoaan Faaraolle. (Genesis 12: 10- 17)
Tämä syyttömän rankaiseminen näyttää olevan Raamatussa varsin yleinen Jumaluuden osoitus.
Genesis 12 Moraalinen opetus: Parita vaimoasi tulet rikkaammaksi. Abram kun sai tämän tekonsa ansiosta pitää kaikki Faaraolta saamnsa lahjat.
Hienoja ihmisiä nämä hurskaat Jumalan miehet.
Genesis 13 Alkaa seuraavasti.
1. Niin Abram lähti pois Egyptistä, hän ja hänen vaimonsa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja Loot hänen kanssaan, Etelämaahan.
2. Abram oli hyvin rikas: hänellä oli karjaa, hopeata ja kultaa.
Abram oli siis Raamatun ensimmäinen parittaja, ja vieläpä oman vaimonsa, mutta jostakin syystä Raamattu ei näe tätä puutteena vaan jonkinlaisena sankaritekona, täysin hyväksyttynä tapana hankkia varallisuutta.
Genesis 13 ei sitten juuri mitään muuta tapahdukaan, mutta se on alustus kertomukselle Lootista sekä Sodomasta ja Gomorasta.
Genesis 14 tiivistettynä. Syttyi sota. Loot sukuineen vangittiin. Abram pelasti heidät ja toi takaisin. Maan palauttamisesta Sodoman kuningas tarjosi Abramille palkkiota mutta tämä kieltäytyi sillä hän ei halunnut antaa kunniaa Sodoman kuninkaalle.
Genesis 15. Abramhan näkee näkyjä ja uhraa Jumalalle polttouhreja. Jumala lupaa Abramille varallisuutta maita.
Genesis 16. Abrahamin vaimo ei tule raskaaksi ja tämän ratkaisemiseksi Abramin vaimo tarjoaa omistamaansa Egyptiläistä orjaa Abramille sijais synnyttäjäksi/vaimoksi.
Haagar, Egyptiläinen orja, tuli raskaaksi ja koki itsensä omistajaansa arvokkaammaksi, näin tietää Raamattu kertoa. Mikä onkaan oikea moraalinen ratkaisu, tilanteessa jossa orja tulee raskaaksi??
Genesis 16: 6. Abram sanoi Saaraille: "Katso, orjattaresi on sinun vallassasi, tee hänelle, mitä tahdot".Niin Saarai kuritti häntä, ja hän pakeni hänen luotaan.
Joten jos annat miehellesi orjan jonka kanssa tehdä lapsia ja tämä tulee raskaaksi, joka siis oli koko tarkoitus, niin silloin sinulla on täysi oikeus kohdella tätä miten vain. Ei niin että orjuus olisi jotakin jota kukaan inhimillinen ihminen edes hyväksyisi, mutta raskaana olevan naisen kurittaminen on ajatus jonka luulisi olevan saavuttamattomissa jopa näiden ihmisten keskuudessa.
Ja kuinka paljon jotakuta joutuu kurittamaan että tämä pakenee??
Haagar, tämä Egyptiläinen orja, pakeni ja hän kohtaa Jumalan enkelin lähteellä joka kertoo kuinka tällaisessa tilanteessa tulee toimia.
Lohduttiko tämä enkeli kenties Haagaria? Tarjosiko hän Haagarille turvapaikkaa? Kertoiko hän Abramille että toisen ihmisen omistaminen on väärin??
No ei itseasiassa mitään näistä.
Genesis 16:9 Ja Herran enkeli sanoi hänelle: "Palaa emäntäsi tykö ja nöyrry hänen kätensä alle".
Jumala ei siis ainoastaan salli, vaan nimenomaisesti edistää tätä kyseistä ajatusmallia. Tämä ei todellakaan vaikuta kaikki-hyvältä Jumalalta josta saa hyvin usein kuulla. Mikä tätä Jumalaa esti ilmestymästä Abramille ja hänen kansalleen ja ilmoittamasta että orjuus on väärin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti