Tarina Joosefista alkoi jo kaksi lukua aikaisemmin (Genesis 37), jossa Joosefin veljet kadehtivat tätä ja myivät tämän orjaksi. Genesis 39 palaa tähän kertomukseen Joosefista.
Joosef siis joutui Egyptiin orjuuteen, mutta Jumala oli Joosefin kanssa ja niinpä hän menestyi kaikessa mitä hän teki. (Genesis 39:1-3)
Tämä on tietenkin varsin hämmentävää, sillä Jumala oli Joosefin kanssa mutta Tämä ainoastaan palkitsi Joosefin, ei ilmoittanut Joosefin omistajalle että; Hei sinä, tiedätkös että ihmisten omistaminen on väärin.
Joosef siis nousi Potifarin suosioon ja tämä jätti talouden hoidon kokonaan Joosefin hoitoon.
Potifarin vaimo iski silmänsä Joosefiin ja yritti vietellä tämän. Joosef kieltäytyi ja tästä loukkaantuneena Pofarin vaimo lavasti lopulta Joosefin syylliseksi raiskauksen yritykseen.
(Genesis 39: 4-18)
Joosef jouti siis vankilaan, mikä on varsin lievä tuomio noin Raamatullisesti, jossa hän toteutti saman tempun Jumalan avulla kuin aikaisemminkin. Joosef siis pääsi vankilan johtajan armoihin ja sai luottamustehtäviä, lopulta Joosef vastasi koko vankilan hoitamisesta. (Genesis 39: 19-23)
Se kuinka Joosef saavutti vankilan johtajan suosion jääköön jokaisen mielikuvituksen tuotokseksi, Raamattu kun ei valista meitä tämän asian suhteen.
Toisaalta Jumala kun kulki Joosefin mukana niin minkä takia Tämä ei vain teleportannut Joosefia pois vankilasta.
Genesis 40.
Joosef on edelleen vankilassa ja hänen seuraansa liittyvät myös Faaraon juomanlaskija ja leipuri.
Nämä näkevät vankilassa unta ja kertovat näitä Joosefille joka tulkitsee unet ja ennustaa niistä tulevan. Juomanlaskija saa paikkansa takaisin ja laipuri hirtetään kolmen päivän kuluttua tästä unen tulkinnasta, aivan kuten Joosef oli sanonut.
Joosefin mukaan unet ovat Jumalan valtakuntaa, tai jotakin vastaavaa.
Jumala on siis ilmeisesti tietoinen tulevaisuudesta ja ilmentää tätä ihmisille myös näiden unissa.
Tästä herää mielenkiintoisia ongelmia mm: koskien kristittyjen väitettä ettei Jumala riko ihmisten vapaata tahtoa vastaan. Tulevaisuus kun näyttää tämän mukaan olevan varsin...... yllätyksetön.
Joten se että minä kirjoitan tätä blogia täytyy myös olla välttämättömyys, kausaalinen syy sille että Jumala on olemassa. Mikäli joku uskoo helvettiin, niin silloin Jumala on tehnyt minut varta vasten lähettääkseen minut helvettiin.
Mikäli ennustukset ovat mahdollisia silloin tulevaisuus on jotakin jonka tarvitsee olla muuttumaton. Muussa tapauksessa on täysin mahdollista ettei ennustukset toteudu.
Genesis 41.
Tämä on toisinto Genesis 40 tarinasta, unen näkijänä on ainoastaan Faarao.
Faarao saa kuulla Joosefin unen tulkinnasta ja hänet tuodaan Faaraon puheille. Joosef kertoo että Faaraon unet tarkoittavat Egyptin tulevan 7 rikasta vuotta ja 7 köyhää nälänhädän vuotta.
Ja koska Faarao oli nähnyt tämän unen kahdesti, oli selvää että Jumala oli saattamassa tämän aikaan hyvin pikaisesti.
Se miten unien näkeminen on varmistus tulevista tapahtumista jää edelleenkin hieman kyseenalaiseksi. Mikä ei jää kyseenalaiseksi on se että Jumala aiheutti Egyptissä 7 vuoden nälänhädän, noin Raamatun mukaan.
Genesis 42 ja 43.
Seitsemän hyvää vuotta olivat menneet ja nälkävuodet alkoivat. Joosef oli Faaraon antamien oikeuksien nojalla varastoinut viljaa ylenpalttisesti, niin kuin meren hiekkaa: Näin osaa Raamattu meitä valistaa.
Jumala siis aiheutti nälänhädän, mutta oli antanut Egyptiläisille Joosefin korjaamaan tilanteen, mistä herää kysymys: Minkä takia Jumala ei vain estänyt nälänhädän syntymistä??
Vaikuttaa aivan kuin Jumala haluasi näytellä voimiaan, vain koska hän voi tehdä niin täysin välittämättä siitä mitä seurauksia näillä esityksillä on.
Tämä nälänhätä kuitenkin koetteli muitakin kuin Egyptiläisiä ja Egyptin rikkaus viljassa mitattuna kiiri kaikkialle, myös Jaakobin korviin. Niinpä Jaakobin muut pojat lähtivät ostamaan viljaa Egyptistä. Genesis 42 ja 43 ovat kertomuksia siitä kuinka Joosef tekee kauppoja Egyptissä veljiensä kanssa, jotka myivät tämän orjaksi näiden tietämättä että kyseessä on heidän veljensä.
Genesis 44 ja 45 Joosef päättää tasoittaa tilannetta ja lähti hakemaan oikeutettua korvausta veljiltään jotka olivat hänet Egyptiin myyneet. Lopulta Joosef ilmaisee itsensä veljilleen ja antaa näille anteeksi. Joosefin veljet palaavat kotiinsa ja kertovat isälleen että heidän veljensä on sittenkin elossa.
Juuda, Joosefin isä jota kutsutaan tässä tarinassa myös Israeliksi halusi vielä eläessään nähdä poikansa jonka tämä luuli kuolleen.
Genesis 46, Juuda, siis Israel lähtee Jumalan ohjaamana Egyptiin Joosefin luo.
Tätä seuraa lyhyt pätkä sukuluetteloa, jonka jälkeen Joosef tapaa isänsä.
Genesis 47, Joosef meni faaraon puheille ja järjesti isälleen ja veljilleen maata ja tehtäviä faaraon hovista.
Genesis 48, kaiken näköistä. Ei oikeastaan ,en vain keksinyt mitään sanottavaa.
Genesis 49, vaikuttaa ensin täysin merkityksettömältä. Kyseessä on pitkä lista kielikuvia ja niin epämääräisiä viittauksia että niillä voi tarkoittaa aivan mitä tahansa. Tämä päättyy kuitenkin mainintaan kahdestatoista sukukunnasta.
Sionistiset liikkeet perustuvat tähän ajatukseen samoin kuin eräät maailmanloppua palvovat kristilliset kultit jotka rahoittavat Israelia toivoessaan että kyseisellä alueella syttyy sota joka johtaa Raamatulliseen ennustukseen taistelusta anti-kristusta vastaan.
Toisin sanoen iloisesti lauleskellen ja toivoen maailmanloppua. Hienoja ihmisiä.
Genesis 50, päättää kertomuksen niin Israelista, siis tässä tapauksessa Joosefin isästä, kuin Joosefinkin tarinan.
Tähän päättyy Genesis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti